Keittiön esimies – milloin olet viimeksi uudistanut ruokalistaasi?

Teksti: Salla Arffman, kouluttaja

 

”Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” pätee myös ruokalistoihin ja uskallan väittää, että tämän on jokainen huomannut jo kotikeittiössä. Kuinka mukavaa onkaan tulla raskaan työpäivän jälkeen kotiin ja tietää jo ennalta vastaus kysymykseen: Mitä tänään syötäisiin?

Ammattikeittiöissä ruokalista on yksi toiminnan tärkeimmistä elementeistä. Ruokalista määrittää tuotteet ja palvelut, joita asiakkaalle tarjotaan, se antaa raamit tuleville työviikoille, -päiville ja -vuoroille ja määrää jopa osittain työntekijöiden työtehtävät. Siksi ruokalistat on suunniteltava huolellisesti ja ruokalistan vaikutuksia on osattava arvioida laajalti.

Ruokalistasuunnittelun lähtökohtana tulisi olla yrityksen liikeidea, asiakkaiden tarpeet ja odotukset, sekä käytettävissä olevat resurssit. Erityyppisten ammattikeittiöiden tavoitteet eroavat toisistaan ja ruoan valmistusmäärät vaihtelevat jopa monen tuhannen kilon satseista yksittäin valmistettaviin annoksiin ja tämä on otettava huomioon myös ruokalistaa suunniteltaessa.

Se tiedetään, että onnistuneella ruokalistasuunnittelulla voidaan säästää aikaa ja rahaa, ja sillä on suuri merkitys asiakastyytyväisyyteen, mutta sillä vaikutetaan myös yrityksen imagoon ja työntekijöiden viihtyvyyteen. Ruokalista on yksi johtamisen väline, sillä luotsataan yritystä oikeaan suuntaan ja ohjataan työvoiman tarvetta. Ruokalistasuunnittelu ei ole onnistunut, mikäli laitekapasiteetti ja henkilöresurssit ovat jatkuvasti ylikuormitettuja.

Ruokalista tulee siis suunnitella huolellisesti, mutta sen on myös elettävä tässä jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Raaka-aineiden saatavuus vaihtelee, uusia tuotteita putkahtelee markkinoille harva se päivä ja ruokatrendit muuttuvat. Siksi suunnittelutyö ei oikeastaan lopu koskaan ja hyvä ruokalista on myös joustava.

 

Ruokalistasuunnittelun lähtökohdat ravintoloissa ja suurtalouskeittiöissä

Ravintolan ja suurtalouskeittiön ruokalistat eroavat toisistaan ja eri tyyppisten ammattikeittiöiden ruokalistasuunnittelussa kiinnitetäänkin huomiota eri asioihin.

Ravintolassa yrityksen liikeidea määrää hyvin pitkälle ruokalistan sisällön ja ruokalistan avulla voidaan tuoda hyvin esille yrityksen arvoja. Asiakkaiden määrä saattaa olla hyvinkin vaihteleva ja lounaan lisäksi tarjotaan usein päivällistä ja à la carte annoksia, joiden raaka-ainekustannukset ja valmistustavat saattavat erota hyvinkin paljon toisistaan. Kun ruoka valmistetaan kuitenkin samassa tilassa ja usein vieläpä saman henkilökunnan toimesta, tulee ruokalistasuunnittelun avulla pyrkiä siihen, että raaka-aineet, laitekapasiteetti ja henkilöresurssit voidaan hyödyntää tehokkaasti. Valitessaan ravintolaa asiakas tekee usein päätöksen nimenomaan ruokalistan perusteella, siksi ruokalistan tulisi olla houkutteleva ja asiakkaan mielenkiinnon herättävä.

Suurtalouskeittiöissä ruokalistasuunnittelun lähtökohtana ovat ravitsemussuositukset, ruokailijamäärä sekä raaka-ainekustannukset. Ruokalistat ovat usein kiertäviä, jolloin pystytään paremmin ennakoimaan sekä raaka-aineiden menekkiä että tulevia työviikkoja, sekä varmistamaan, että samat ruoat eivät toistu ruokalistalla liian usein. Mikäli suurtalouskeittiön asiakaskunta on laaja (ns. vauvasta vaariin), pyritään ruokalista suunnittelemaan niin, että sitä voidaan hyödyntää laajasti eri asiakasryhmille. Laitekapasiteetilla ja henkilöresursseilla on suuri merkitys varsinkin suurtalouskeittiön ruokalistan suunnittelussa ja uusien tuotantotapojen myötä on mahdollistettu resurssien tehokkaampi hyödyntäminen. Pois ovat jääneet ne päivät, jolloin suurtalouskeittiössä valmistettiin aamulla päivän lounasruoka ja keittiö seisoi loppupäivän tyhjillään.

Oli kyseessä sitten ravintola tai suurtalouskeittiö, tulisi ruokalistasuunnittelussa huomioida raaka-aineiden saatavuus, kausituotteet, kestävän kehityksen periaatteet, ruoan turvallisuus ja sekä tietenkin asiakkaiden odotukset ja yrityksen linjaukset.

Koskaan ei voida kuitenkaan varmuudella tietää, mikä annos menestyy, ja vaikka annos olisikin kesällä suosittu, saattaa se talvella jäädä syömättä. Lisäksi asiakkaat arvostavat yhtä paljon vaihtelevuutta kuin muuttumattomuutta, joten ruokalistasuunnittelu onkin jatkuvaa tasapainoilua näiden kahden välillä.

 

Ravitsemusalan tuotannonohjausjärjestelmät osana ruokalistasuunnittelua

Ruokalistan suunnittelu tietojärjestelmiä hyödyntäen on nykypäivää. Asiakkaat vaativat entistä enemmän tietoa ruoan ravitsemuksellisuudesta, allergeeneistä ja ainesosista, ja tietojärjestelmät mahdollistavat tämän tiedon esilletuomisen nopeasti ja vaivattomasti. Jo viikonkin mittaisen ruokalistan tekeminen ilman siihen tarkoitettua tietojärjestelmää on tuskaa, mikäli asiakkaalle halutaan tarjota muutakin tietoa kuin ruoan nimi.

Tuotannonohjausjärjestelmän avulla voidaan usein:

  • tarkastella ruokalistan ravitsemussisältöä ja verrata sitä ravitsemussuosituksiin
  • tehdä kustannuslaskentaa
  • arvioida annoskokoja ja ruokailijamääriä ja tulostaa näihin perustuen esimerkiksi ostoslista tai ruokaohjeet
  • seurata ruoan menekkiä ja hävikkiä

Aika näyttää, kuinka tietojärjestelmät kehittyvät ja millaisia vaikutuksia sillä on tulevaisuudessa ruokalistan suunnitteluun. Asiakkaiden nähtäville voidaan tuottaa entistä enemmän aterioihin liittyvää tietoa ja ehkä tekoäly mullistaa koko toiminnon ja tulevaisuudessa ohjelma ehdottaa ruokalistalle muutoksia asiakaspalautteisiin, hävikkimääriin, raaka-aineiden saatavuuteen ja ravitsemussuosituksiin perustuen. Sitä odotellessa on tarjottavien aterioiden päättäminen kuitenkin vielä ruokalistasuunnittelijan tehtävä.

Posted in Ammattikeittiön tuotannonohjaus, Ruokalistasuunnittelu and tagged , , , .