Kouluruokailu on erinomainen tapa vaikuttaa lasten ruokailutottumuksiin

Teksti: Matleena Autio

Koulujen alkaessa alkaa myös kouluruokakeskustelu – hyvää vai pahaa ja miksi. Lisäksi koulukeittiöissä kuulee usein pohdiskeltavan, miksi pitäisi käyttää yhtenäistä reseptiikkaa, miksi ammattitaitoiset kokit eivät voi valmistaa ruokaa omaan makuunsa luottaen. Makuasioistahan tässä siis on kysymys.  

Kun ruokaa syö ja valmistaa lukematon määrä ihmisiä, ei voida eikä pidä luottaa yksittäisen ruokailijan tai kokin ”päivän makuunKouluruoan on vastattava tiettyjä ravitsemuksellisia kriteereitä, sekä mielellään maistuttava mahdollisimman monelle. Käytännön keittiötyössä huomasin, että yllättävän usein yhden asiakkaan lempiruoka oli jonkun toisen inhokki. Onkohan siis niin, että ne vähän tylsinä pidetyt vaihtoehdot mahdollisimman harva kuitenkin jättää kokonaan syömättä, vaikka ne eivät ole kenenkään lemppareitakaan? 

Pidetään huolta omista ja asiakkaidemme sydämistä 

Suolan ja rasvan määrä ovat niin sanottuja sydänmerkkikriteereitä joukkoruokailussa. Useimmille meistä maistuu vähän reilummin suolattu ja oikeaan voihin valmistettu ruoka. On kuitenkin hyvin tiedossa, että suola ja kova rasva ovat sydänterveydelle vahingollisia aineita, joiden määrä arkiruokailussa tulisi pitää mahdollisimman vähäisenä.  

Makuaisti tottuu suolan määrän muutoksiin yllättävän nopeasti ja suolan määrän pienen muutoksen maistaminen ruoasta ei ole helppoa kokeneellekaan kokille. Jokaisella meistä on omat mieltymyksemme ja yhden suolainen voi toisen mielestä olla mautonta. Sama pätee sokeriin. Vakioidut ruokaohjeet auttavatkin varmistamaan, että ruoka vastaa suosituksia ja maistuu samalle, riippumatta siitä kuka kokeista on päivän työvuorossa. Suolaa ja sokeria on myös helppo lisätä omaan annokseensa silloin, kun siihen syystä tai toisesta kaipaa enemmän makua. 

Lapsuudessa omaksutut tavat säilyvät usein aikuisuuteen 

Lasten ruokailutottumuksiin vaikuttaminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä tutkimusten mukaan lapsuudessa omaksut ruokailutottumukset siirtyvät usein myös aikuisuuteen. Kouluruokailu on erinomainen tapa vaikuttaa lasten ruokailutottumuksiin, sillä se tavoittaa lähes jokaisen lapsen ja nuoren.  Monet meistä myös muistavat edelleen kouluaikaiset lempi- ja inhokkiruokansa. Ei siis ole yhdentekevää mitä ruokaa ja miten koululounailla tarjotaan. 

Äitinä arvostan sitä, että kouluruoka vastaa ravitsemussuosituksiaMinun ei tarvitse kantaa huolta siitä, jos lasten kanssa herkuttelemme juhlapäivinä tai viikonloppuisin kun tiedän, että arkiruokailu on terveellä pohjalla. Arkiruoan ei tarvitse olla herkkua, eikä joka päivän juhlapäivä. Kun arkiruokailun perusta on kunnossa, ei juhlapäivien herkutteluistakaan tarvitse kantaa huolta vaan ne mahtuvat tasapainoiseen ruokavalioon aivan hyvin. 

JAMIX apuna ravitsemussuositusten seurannassa 

Ravitsemussuositukset on laadittu ohjaamaan joukkoruokailun suunnittelua väestötasolla, pitkällä aikavälillä. Suosituksissa annetaan ohjeelliset saantisuositukset energia- ja suojaravintoaineille, sekä myös väestöryhmäkohtaisia ohjeita ruokailun järjestämiselle. Ravitsemussuositusten ei tarvitse toteutua tarkalleen jokaisena päivänä  suosituksia olisi kuitenkin hyvä seurata viikko- tai ruokalistatasolla. JAMIX RUOKATUOTANTO -ohjelmassa on valmiiksi syötettynä uusimmat suomalaiset ravitsemussuositukset eri väestöryhmille ja niiden vertaaminen ruokalistoihin on tehty mahdollisimman vaivattomaksi. 

Uuden lukuvuoden alkaessa keittiöissä varmasti kokeillaan uutta reseptiikkaa, mutta ruokalistoilla on myös tuttuja suosikkeja. Maistellaan rohkeasti uusia makuja ja annetaan samalla arvo myös ruokakulttuuriimme kuuluville perinteisille ruoille. Suomalainen kouluruoka on turvallista ja ravitsevaa, sekä yksi maailman vanhimpia. Viedään sitä ylpeänä yhdessä myös tulevaisuuteen! 

 

Lähteitä:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017. Syödään ja opitaan yhdessä -kouluruokailusuositus

Tilles-Tirkkonen Tanja 2016. Kouluikäisten lasten ja nuorten ruokailutottumukset ja niiden tasapainoisuuteen vaikuttaminen.