noutoruoka

Keittiöjärjestelmä auttaa myytävän tai luovutettavan hävikkiruuan hallinnassa

Teksti: Anna Skyttä

Ruokahävikin vähentäminen on tällä hetkellä pinnalla enemmän kuin koskaan. Tietoa, vinkkejä ja oppaita löytyy runsain määrin. Ruokahävikin vähentäminen kiinnostaa niin kuluttajia, elintarviketeollisuutta kuin ravitsemispalvelujen tarjoajia myös vuosittain vietettävän hävikkiviikon ulkopuolella, mikä on upea juttu. Tietoisuuden lisääntyminen ruokahävikin vähentämisen merkityksestä edistää myös konkreettisiin toimenpiteisiin tarttumista.

Valtion kestävän kehityksen yhtiön Motivan sekä sen yhteistyökumppaneiden ylläpitämältä Saa syödä! -sivustolta löytyy vinkkejä kestäviin ruokavalintoihin ja ruokahävikin vähentämiseen. Motiva julkaisi marraskuussa Hävikki hyödyksi -oppaan, josta löytyy Ruokaviraston tarkistamat selkeät vinkit hävikin myyntiin ja luovuttamiseen ruoka-avuksi.

Myytäväksi tai luovutettavaksi kelpaavaa hävikkiruokaa ei kannata laittaa biojätteeksi

Kuten Hävikki hyödyksi -oppaassakin todetaan, hävikin synnyn ehkäisy on tärkeintä. Hävikin ehkäisyssä tieto on avainasemassa. JAMIX RUOKATUOTANTO -järjestelmän avulla pystyt seuraamaan hävikin määrää faktapohjalta ja hävikin vähennystavoitteet on helppo asettaa täsmälliseen tietoon pohjautuen. Järjestelmän avulla seuraat myös asetettujen tavoitteiden toteutumista.

Ehkäisevistäkin toimenpiteistä huolimatta hävikkiä voi kuitenkin syntyä. Myytäväksi tai luovutettavaksi kelpaavaa hävikkiruokaa ei kannata laittaa biojätteeksi. Vähemmän biojätettä tarkoittaa sekä säästöä jätekustannuksiin että vähemmän kuormitusta ympäristölle. Lisäksi myymällä hävikkiruokaa – vaikka omakustannushinnallakin – saat syntyneet kulut katettua. Hävikkiruuan luovuttaminen hyväntekeväisyyteen auttaa kyseisten järjestöjen asiakkaita.

Järjestelmän avulla pystyt seuraamaan myydyn tai luovutetun hävikkiruuan määriä

JAMIX RUOKATUOTANTO -järjestelmä auttaa myytävän tai luovutettavan hävikkiruuan hallinnassa. Ylimääräistä ruokaa voi kirjata järjestelmään ainutlaatuisen Ruokavarasto-toiminnallisuuden avulla. Näin pysyt helposti ajan tasalla varastossa olevien valmiiden ruokien määristä. Ruokavarasto-toiminnallisuuden myötä pystyt järjestelmän avulla seuraamaan myös myydyn tai luovutetun hävikkiruuan määriä. Kun järjestelmään kirjataan tieto myös biojätteeseen päätyvästä hävikistä, pysyt hyvin kartalla kokonaisuudesta ja pystyt sen myötä suunnittelemaan tulevaisuutta tarkemmin.

Asiakkaille ilmoitettavat elintarviketiedot vaivattomasti

Myytävästä tai luovutettavasta hävikkiruuasta pitää myös ilmoittaa allergeenit. JAMIX RUOKATUOTANTO -järjestelmässä ruokaohjeiden tuoteselosteet, allergeeni- ja ravintoarvotiedot ovat automaattisesti ajan tasalla ja helposti hyödynnettävissä. Voit myös tulostaa tuoteseloste-etiketit elintarviketietoasetuksen mukaisin tiedoin myytävien tai luovutettavien hävikkiruokien pakkauksiin suoraan ohjelmasta.

Lisätietoa:

Hävikki hyödyksi -opas

Hävikistä hyvikiksi -opas

Haluatko kuulla lisää JAMIX RUOKATUOTANTO -ohjelmasta ja siitä, miten se auttaa sinua hävikkiruuan hallinnassa?

JAMIX CO2-laskuri laskee ruuan hiilijalanjäljen

Ruoan hiilijalanjälki esiin – jokainen voi toimia suunnannäyttäjänä!

Teksti: Matleena Autio

Ruoka on yksi kolmesta merkittävimmistä kulutuksen ilmastovaikutuksia aiheuttavasta tekijästä. Luonnonvarakeskuksen mukaan suurin osa ruoan ilmastovaikutuksista syntyy maatalouden päästöistä. Sen sijaan tuotteiden teollisen jalostuksen, pakkauksen ja kuljetuksen merkitys ruokatuotteiden ilmastovaikutukselle on suhteellisen vähäinen.

Ruoan hiilijalanjälkeä voidaan parhaiten pienentää suosimalla mahdollisimman vähän ilmastoa kuormittavia raaka-aineita, sekä minimoimalla hävikkiä.

Huomio kokonaisuuteen

Ruoan hiilijalanjäljen laskentaan on nopean Internet-haun perusteella tarjolla useita työkaluja. Näiden laskureiden tarkempi silmäily kuitenkin paljastaa hyvin nopeasti asian suurimman haasteen. Yhtenäistä standardia hiilijalanjälkilaskelmiin sisällytettäville osatekijöille ei ole käytössä ja eri toimijoiden arviot samankin tuotteen valmistamisen aiheuttamista hiilidioksidiekvivalenteista (CO2e) päästöistä voivat vaihdella suuresti. Vertaisarvioitua tutkimusta aiheesta tarvitaankin lisää.

Tuoteryhmittäin tai ruokavaliotasolla arvioitu ruoan hiilijalanjälki toimii suuntaviittana ja auttaa oman toimintamme vaikutusten arvioinnissa. Vaihtamalla osan proteiininlähteistä kasviperäisiin, voi jokainen meistä pienentää ruokavalionsa hiilijalanjälkeä. Samoin ruokalistasuunnittelussa voidaan tuoteryhmäkohtaisten CO2e-arvojen perusteella arvioida erityyppisten tuotteiden käytön ilmastovaikutuksia ja tehdä tuotevalintoja myös tämän tiedon pohjalta.

Tärkeintä kuitenkin on huolehtia siitä, että ruokahävikin määrä pysyy mahdollisimman pienenä. Hävikkiin päätyvän ruoan tuottamisesta aiheutuneet päästöt kuormittavat ilmastoamme täysin turhaan.

Ilmastoruoka on myös sydänruokaa

Oman ruokavalionsa ilmastovaikutuksia voi helposti kohtuullistaa seuraamalla suomalaisia ravitsemussuosituksia. Tutkimusten mukaan suomalaisten ruokavalion muuttuminen ravitsemussuositusten mukaiseksi pienentäisi ruokavalion ilmastovaikutuksia merkittävästi ja vähentäisi jo sinällään ruoan ympäristökuormitusta. Ravitsemussuosituksissa korostetaan kasvipohjaisten proteiininlähteiden ja kotimaisen kalan lisäämistä ruokavalioon. Sama neuvo pätee myös silloin, kun haluamme tehdä ilmaston kannalta parempia ruokavalintoja.

Kotimaiset palkokasvit ovat kestävämpi valinta kuin soija, ja riisi kannattaa ainakin toisinaan korvata vaikkapa täysjyväohralla. Myös luonnonkalojen ja satokauden kasvisten lisääminen ruokavalioon vähentää ruokavalion ilmastokuormitusta. Näin syksyllä voimmekin parantaa maailmaa nauttimalla onkireissujen saaliista, lähimetsien marjoista ja sienistä, sekä oman tai kavereiden puutarhojen antimista.

Ruoan hiilijalanjälki esiin myös asiakkaille

Ravintolaruokailun trenditutkimuksen mukaan ravintolaruokailujen määrä jatkaa kasvuaan. Kuluttajanäkökulmasta olisikin hienoa, jos voisin ravintolassa verrata ruokalistalla olevien tuotteiden hiilijalanjälkeä ja valita niin halutessani pienemmän hiilijalanjäljen omaavan ateriavaihtoehdon.

JAMIX RUOKATUOTANTO -ohjelman ainutlaatuinen CO2-laskuri laskee ruokaohjeille suuntaa antavan hiilijalanjäljen annoskoon ja ruoka-aineille linkitettyjen CO2e-arvojen perusteella. Reseptiikkaa ja ruokalistoja suunniteltaessa voidaan näin kokeilla eri tuotteiden vaikutusta kokonaisuuden hiilijalanjälkeen. JAMIX MENU -palvelussa ruoan hiilijalanjälki on mahdollista julkaista myös asiakkaille ruokalistan tietojen yhteydessä.

Ilmastonäkökulman huomioiminen on ravintolalle paitsi konkreettinen keino kantaa vastuuta yhteisestä ympäristöstämme, myös oivallinen tapa erottua joukosta ja tarjota lisäarvoa asiakkailleen.

Pienet purot

Yksittäisen kuluttajan tai pienen ravintolan valmistaman ruoan hiilijalanjälki voi tuntua pieneltä näpertelyltä valtioiden tai suuryritysten päästöihin verrattaessa. Pienetkin muutokset arjessamme ovat kuitenkin vaikuttavia, kun niitä toteutetaan pitkällä aikavälillä jokapäiväisessä toiminnassa. Pienetkin purot ovat merkityksellisiä ja ilmastoasioissa jokainen meistä voi toimia suunnan näyttäjänä.

Lisätietoa:

Luke: Ruoantuotannon ja -kulutuksen vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon

Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta: Ruokavaliomuutoksen vaikutukset ja muutosta tukevat politiikkayhdistelmät

Huomio ruokahävikin määrään auttaa sen vähentämisessä

Jopa viidesosa ruokapalveluiden tuottamasta ruoasta päätyy hävikkiin. Ruokatuotanto-ohjelma auttaa ammattikeittiöitä ruokahävikin määrän vähentämisessä. Myös ruokapalveluiden asiakkaat voivat vaikuttaa omalta osaltaan ruokahävikin määrään. Syyskuun toisella viikolla järjestettävä hävikkiviikko pyrkii jälleen nostamaan ruoan arvostusta ja kertomaan ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä.

Teksti: Matleena Autio

Sain hiljattain tilaisuuden pitkästä aikaa nauttia rauhallisesta hotelliaamupalasta. Olin työmatkalla, eikä tapaamisia ollut sovittuna aivan aamun ensimmäisille tunneille. Oma aamupalani on aika tylsä konsepti; leipä, jogurtti ja liian monta kupillista maitokahvia. Keittiöurani aikana monet tuotteet ovat tulleet jo niin tutuiksi, että hotelliaamiainen harvoin saa minut poikkeamaan rutiinistani. Suurella osalla hotellien asukkaista tilanne näyttäisi kuitenkin olevan päinvastoin. Buffet-tarjoilu saa monet lastaamaan lautasilleen valtavat määrät ruokaa, josta suuri osa jää lopulta kuitenkin syömättä.

Aamiaishuoneen läpi kulkiessani seurasin hämmentyneenä näkyä, jota olisi voinut verrata kuviin Rooman valtakunnan syömingeistä. Pöytä toisensa jälkeen notkui puoliksi syötyjä annoksia, joita tarjoilijat sitten siivosivat pois seuraavien ruokailijoiden kukkuraisten annosten tieltä. Ruokahävikin määrä ei näyttänyt häiritsevän ketään.

Syötkö silmillä, vai tarpeeseen?

Tutkimusten mukaan ruokahaluun vaikuttaa tarjolla oleva ruokalajien määrä. Tilanteissa, joissa ruokahalu on heikko, voidaan syödyn ruoan määrää usein lisätä tarjolla olevia vaihtoehtoja lisäämällä. Sama toimii toisinkin päin – jos tarjolla on vain yksi tai kaksi ruokalajia, syödyn ruoan kokonaismäärä jää usein pienemmäksi mitä pitopöydässä.

Tiedämme myös, että lautasen koolla voidaan vaikuttaa asiakkaan ottamaan ruokamäärään. Isommalle lautaselle keräämme helposti huomaamattamme enemmän ruokaa kuin pienemmälle. Lisäksi ruokalajien sijoittelu linjastossa voi vaikuttaa; yleensä linjaston alkupäässä olevia tuotteita otetaan lautaselle enemmän kuin linjastossa viimeisenä olevia tuotteita.

Ruokahävikin määrän vähentäminen

Ruokahävikkiä pyritään ravintoloissa vähentämään monin eri tavoin. Yllä mainitsemani psykologiset keinot ovat varmasti käytettyjen joukossa, mutta asiakkaiden huomiota ruokahävikin määrään kiinnitetään myös esimerkiksi infotauluilla. Tutkimusten mukaan jopa viidesosa ruokapalveluiden tuottamasta ruoasta jää hyödyntämättä ja päätyy ruokahävikiksi.

Suomessa on kiinnitetty kuluttajien huomiota ruokahävikin määrään viettämällä hävikkiviikkoa syyskuun alussa jo vuodesta 2013. Ruokahävikki muodosti lähes 10 prosenttia ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä vuosina 2010–2016. EU:n tavoite on ruokahävikin määrän vähentäminen 50 %:lla vuoteen 2030 mennessä ja EU edellyttääkin jatkossa, että jäsenmaiden tulee raportoida ruokajätteen määrä komissiolle. Luonnonvarakeskus aloitti vuonna 2018 kolmivuotisen hankkeen, jossa rakennetaan kansallista elintarvikejätteen seurantajärjestelmää yhdessä alan toimijoiden ja ministeriöiden kanssa.

Ruokatuotanto-ohjelma auttaa keittiöitä, mutta myös kuluttajien on otettava vastuuta

Ruokahävikin määrän kirjaamiseen on jo olemassa hyviä työkaluja. JAMIX RUOKATUOTANTO -ohjelmassa hävikkiä ja menekkiä voidaan kirjata suoraan ohjelmaan luoduille ruokalistoille, jolloin tiedot saadaan päivitettyä myös ruokalistojen katelaskentaan. BI-raporttiosiosta tiedot saadaan visuaalisessa muodossa esille vaikkapa raportointia varten. Ohjelmasta voi halutessaan tulostaa myös valmiit listat päivän tai viikon ruokalajeista ja niiden suunnitelluista valmistusmääristä tuotannon apulistoiksi.

Menekki- ja hävikkikirjauksilla voidaan siis parantaa menekin arviointia ja näin vähentää muodostuvaa linjastohävikkiä. Ohjelma myös laskee toteutuneen annoskoon kirjatun valmistusmäärän, myytyjen annosten ja hävikin perusteella – varsin käytännöllinen työkalu buffet-tarjoilun menekin ennustamiseen.

Tuotannosta ja linjastosta jäävän ruokahävikin määrän vähentämisessä ammattikeittiöitä siis auttaa ruokatuotanto-ohjelma. Lautashävikin määrään voidaan pyrkiä vaikuttamaan yllä mainitsemillani keinoilla, mutta loppupeleissä vastuu on meillä kuluttajilla. Otetaan lautaselle ruokaa vain sen verran, kun varmuudella jaksamme syödä ja haetaan sitten lisää niitä tuotteita, mitä haluamme vielä enemmän.

Syömättä jätetty ruoka on kallista sekä meille kuluttajille että keittiöille ja ennen kaikkea yhteiselle ympäristöllemme.

Lisätietoa:

Hävikkiviikko – Tietoa ruokahävikistä

Valtioneuvosto: Ruokahävikin torjuntaa tehostetaan, Suomen malli esillä komissiossa

Luke: Ruokahävikkiseuranta

kustannusten hallinta JAMIX RUOKATUOTANTO

Kustannukset kuriin ruokatuotanto-ohjelman avulla

Kustannusten hallinta on yksi merkittävä hyöty ruokatuotanto-ohjelman käytöstä ja se linkittyy moniin toimintoihin ammattikeittiössä. Muun muassa tilauksilla, ruokalistasuunnittelulla sekä varastontilanteen huomioon ottamisella on kaikilla oma roolinsa keittiön kustannusten hallinnassa.

Teksti: Matleena Autio

Covid 19 -pandemia on varmasti vaikuttanut tavalla tai toisella meidän kaikkien elämään. Vuoden vaihtuessa harva meistä arvasi, että Kiinassa havaittu uuden tyyppinen koronavirus vaikuttaisi koko maailmaan näin laajasti. Tällä hetkellä Euroopassa ollaan kuitenkin jo purkamassa tiukimpia rajoituksia ja myös ravintolatoiminnan asteittainen avaaminen kesän alussa näyttää mahdolliselta. Vaikka pandemian aiheuttamien rajoitustoimien seurauksena suuri osa yhteiskunnan toiminnoista hidastui tai pysähtyi kokonaan, monet julkiset ruokapalvelut ovat toimineet rajoituksista huolimatta lähes entiseen tapaan. Sairaaloissa ja erilaisissa palvelutaloissa ruokaa on valmistettu ja tarjoiltu edelleen ja myös suuri osa kouluista on ylläpitänyt ruoan jakelua jossain muodossa.

Ammattikeittiöjärjestelmän hyödyt?

Omaan elämääni pandemia on vaikuttanut onneksi aika vähän. Suurimman haasteet ovat tuntuneet liittyvät aikataulutukseen ja ruokahuoltoon – siitäkin huolimatta, että minulla on vuosikymmenen työkokemus ammattikeittiöstä. Kun ruokaa on järjestettävä kahdesti päivässä samaan pöytään, joka nyt poikkeusolojen aikana on palvellut myös työpöytänäni, olen monta kertaa kaivannut työelämästä tuttuja rutiineja avukseni. Kaapista on usein puuttunut juuri se jokin oleellinen raaka-aine, jota olisin tarvinnut tietyn ruoan valmistamiseen tai joku tuote onkin vanhentunut, vaikka luulin ostaneeni sen ihan pari päivää aikaisemmin. Rahaa ja aikaa valuu hukkaan – tiedän, että ammattikeittiöissä tällaista toimintaa ei katsottaisi hyvällä.

Master Chef Ron DeSantisin sanoja lainatakseni ”JAMIX on kuin multitaskaava työntekijä” – omassa tapauksessani ehkä työkaveri, jota olen kyllä kaivannut. JAMIXin avulla ruokalistojen suunnittelu on helppo toteuttaa niin, että et huomaamattasi tarjoa keittoa viidellä peräkkäisellä aterialla (kuten minulle kävi). Samoin ohjelma auttaa tilaamaan oikean määrän tarvittavia raaka-aineita oikeaan aikaan – ettei osaa vehnäjauhoista tarvitse korvata maissijauholla (niinkin minulle on käynyt). Ai niin, ehdin myös pilata yhden kattilallisen keittoa, johon lorahti suolaa ihan liikaa. Jos olisin noudattanut vakioitua ruokaohjetta ja mitannut mausteet, ei näinkään olisi päässyt käymään.

Ruokavarasto-toiminnalla JAMIX-ohjelmassa voidaan seuraavien päivien tuotantoa suunniteltaessa huomioida myös aikaisemmin valmistettu mutta tarjoamatta jäänyt ruoka, mikä osaltaan auttaa minimoimaan hävikkiä. Tätä toimintoa olisin kaivannut kertomaan perheen nuorille, että edellisenä päivänä valmistettu laatikko on ihan oikeasti tarkoitettu lämmitettäväksi ja käytettäväksi.

Kustannusten hallinta hoituu ruokatuotanto-ohjelman avulla ja samalla säästyy työaikaa

Vaikka elämä alkaakin pikkuhiljaa palata tuttuihin uomiinsa, ovat monet asiat muuttuneet ja monessa suhteessa varsinainen työ on vasta alussa. Pandemian taloudelliset vaikutukset ovat mittavia ja uusia innovaatioita tarvitaan. Onneksi myös ”vanhat kaverit” voivat auttaa paljossa. Ruokatuotanto-ohjelma auttaa kustannusten hallinnassa monella tavalla. Hävikki voidaan minimoida, kun tilaukset tehdään ruokalistoille suunniteltujen annoskokojen ja -määrien perusteella, varaston todelliseen tilanteeseen pohjautuen eikä näppituntumalla.

Lisäksi menekinseuranta-toiminnon avulla voidaan tarjota asiakkaille mieluisia ruokalajeja ja myös ennustaa eri ruokalajien todellista menekkiä. Esimerkiksi makaronilaatikkoa saattaa kulua koululounaalla maksalaatikkoa enemmän, mikä kannattaa huomioida jo annoskokoja määritettäessä. Päivän dieettiruokien suunnittelua ei tarvitse aloittaa joka aamu alusta, kun ohjelmassa on tallessa tieto siitä, mille ruokavalioille päivän ateriavaihtoehdot soveltuvat ja mitä dieettiruokia on lisäksi valmistettava. Kustannusten lisäksi siis säästetään myös huomattava määrä työaikaa – rahallista säästöä sekin.

Me JAMIXilla olemme valmiita auttamaan, kun on aika kääriä taas hihat. Keksitään yhdessä ne keinot, jolla ohjelma auttaa parhaiten juuri teidän yritystänne. Yhdessä olemme enemmän.

JAMIX RUOKATUOTANTO

Jamix on taistellut digitaalisesti ruokahävikkiä vastaan jo 30 vuotta

Tiedote 21.4.2020

Ruokahävikkiä vastaan taistellaan suurtalouskeittiöissä ja ravintoloissa hartiavoimin, sillä vastuullisuutta ja ruoan hiilijalanjälkeä painotetaan koko ajan enemmän. Toki myös taloudellinen näkökulma painaa – hävikki aiheuttaa mittavia tappioita. 30-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävän Jamix Oy:n digitaalinen työkalu ammattikeittiöille mahdollistaa muun muassa raaka-ainetilausten muodostamisen täsmällisesti sekä ruokalistan hiilijalanjäljen ja ravintoarvojen laskemisen. Yhtiö on kasvanut Suomessa markkinajohtajaksi ja saanut jalansijaa myös kansainvälisesti, etenkin haastavalla Yhdysvaltain markkinalla. 

Jyväskyläläinen Jamix on uranuurtaja alallaan. Yhtiön perustaja ja toimitusjohtaja Mikko Jaatinen aloitti ohjelmiston kehittämisen 1990-luvun alussa, jolloin suurkeittiöissä raaka-ainetilaukset tehtiin puhelimitse ja määrät arvioitiin summittaisesti. Hävikkiä saattoi syntyä valtavia määriä ja budjetissa pysymistä oli vaikeaa seurata.

– Asiakkaan budjetti saattoi olla käytetty jo marraskuussa ja loppuvuosi syötiin sitten perunavelliä. Arki suurkeittiöissä on muuttunut kolmessa vuosikymmenessä kovasti. Nyt budjetit suunnitellaan tarkasti, erikoisruokavalioita tarjotaan useita ja ruoan alkuperään ja ympäristövaikutuksiin kiinnitetään huomiota, Jaatinen sanoo.

Yksi Jamixin ohjelmiston käyttäjistä on Espoon Omnia-koulutuskeskus, jonka ravintoloissa ruokailee päivittäin noin 1000 henkilöä. Omnian palvelupäällikön Tarja Hämäläisen mukaan hävikkiä on saatu vähennettyä erittäin merkittävästi ja myös ajankäyttö on tehostunut.

– Ennen Jamixin käyttöönottoa tilaukset tehtiin puhelimella ja reseptiikka piti kehittää itse. Hukkaa tuli mielettömiä määriä, kun resepteihin ei ollut tarkkoja raaka-ainemääriä.

Biojätteen määrä väheni lähes 200 kg viikossa

Omniassa on panostettu hävikin pienentämiseen monin tavoin. Tarjottimista on luovuttu ja käyttöön on otettu ns. yleislautanen, jolloin sekä keitot että muut ruoat syödään samanlaiselta lautaselta ja annoskoot pysyvät kohtuullisina. Asiakkaita muistutetaan hävikin vähentämisestä ja heiltä kerätään jatkuvaa palautetta, jotta listoille tulisi mahdollisimman mieluisia vaihtoehtoja.

– Näillä toimilla olemme saaneet vähennettyä biojätteen määrää 150–200 kg viikossa, eli yhden biojäteastian kustannus on jäänyt pois. Toiveissa on ottaa käyttöön myös biojätevaaka, jolloin jätteen määrä tulee yhä näkyvämmäksi niin asiakkaille kuin meillekin, Hämäläinen sanoo.

Yhdysvalloissa valtava markkina, jossa edetään suhteiden avulla

Tänä päivänä Jamix on markkinajohtaja kotimaassa ja sen ohjelmistoa käytetään useimmissa suurkeittiöissä ja ravintoloissa ympäri Suomen. Jamix on kasvanut myös kansainvälisesti ja solminut merkittäviä sopimuksia erityisesti Yhdysvalloissa. Yhtiön asiakkaisiin kuuluu muun muassa Yalen yliopisto, jossa sen ohjelmistoa käytetään 16 collegeravintolassa, 11 kahviossa sekä suuressa keskuskeittiössä ja leipomossa. Yalen ravintolat valmistavat 18 000 ruoka-annosta päivittäin.

Markkinapotentiaali Yhdysvalloissa on valtava: pelkästään yliopistoravintolakeittiöitä on 67 000 kpl, kun Suomessa kaikkien ammattikeittiöiden yhteismäärä on 15 000. Jamix hakee skaalautuvaa kasvua Yhdysvalloissa, mutta se edellyttää vielä paljon työtä.

– Kasvukipuja tulee varmasti, mutta uskon, että meillä on hyvät edellytykset päästä tavoitteisiin valitsemallamme strategialla yliopistokeittiöiden kautta. Selkeä etumme USA:n markkinassa on se, että kilpailijoiden tarjoamat ratkaisut ovat meitä vuosikymmeniä jäljessä. Asiakkaat on suhteellisen helppo häikäistä tuotteen internet-pohjaisuudella sekä helppokäyttöisyydellä ja monipuolisuudella.

Yhdysvallat on osoittautunut mielenkiintoiseksi markkinaksi, jossa referenssit ovat kaikki kaikessa ja neuvottelupöytien ovet avautuvat oikeiden kontaktien kautta.

– Sattumalla on pieni osansa kaikessa ja meidänkin tapauksessa se, että onnistuimme luomaan yhteydet alalla arvostettuun ja tunnettuun henkilöön on vaikuttanut paljon. Nyt neuvottelemme useiden yliopistojen kanssa ja toivomme, että pääsemme julkaisemaan uuden merkittävän yhteistyösopimuksen aivan lähiaikoina, Bostonissa vuodesta 2018 asti asunut Jaatinen sanoo.

Lisätiedot:

Mikko Jaatinen, toimitusjohtaja
puh. 0400 478 784
[email protected]

www.jamix.fi

Jamix Oy on suomalainen kasvuyritys, joka on kehittänyt ja tuottanut monipuolisia, selkeitä ja helppokäyttöisiä ammattiohjelmia jo 30 vuoden ajan. Jamix on johtava järjestelmätoimittaja ammattikeittiöille ja henkilöstöravintoloille.

Jamix Oy:n on perustettu vuonna 1990 Jyväskylässä. Omistus on Mikko Jaatisen lisäksi yhtiön henkilöstöllä. Jamixin liikevaihto on ollut viime vuodet kasvusuunnassa: vuonna 2018 liikevaihto oli 2,7 milj. euroa, 2019 3,4 milj. euroa ja tälle vuodelle odotetaan noin 3,8 milj. euron liikevaihtoa. Yhtiö työllistää yhteensä 27 henkilöä Jyväskylässä ja Yhdysvalloissa.

Ympäristösyöminen on nouseva trendi

Food Is Just the Beginning™
teksti: Ron DeSantis

Volume 3 Issue 4
Huhtikuu 2020

CulinaryNXT
200 Totoket Rd
Branford, CT 06405, USA

www.culinarynxt.com

Come on, already!

Pohtiessani mistä kirjoittaisin päätin, että tästä tulee kolmen minuutin mittainen hengähdystauko Covid-19 -uutisista. Koska se on SE päivittäinen aihe, niin et tarvitse enempää minulta. Joten….

Miten pääsemme eroon tästä sotkusta? Tuntuu, että kaikissa kokoushuoneissa on läjäkaupalla sotkuisia johtoja teknologiaamme varten. Milloin pääsemme eroon tästä sotkusta? Oikeasti, meillä on langattomia kuulokkeita, Bluetooth-yhteys auton medialaitteisiin, ja niin edelleen mutta emme osaa siistiä yhtä kokoushuonetta?!

Cheers!

Master Chefin näkemyksiä

Ruoka alustana

Ajatella ruokaa alustana, on tapa tehdä enemmän vähemmällä. Mitä se tarkoittaa toiminnassa on – mitkä ruokaohjeet voidaan valmistaa käyttäen rajallista määrää raaka-aineita? Niin, ja asiakkaat haluavat yllättyä jokaisesta ruokalistan annoksesta.

Yksi esimerkki, joka auttaa käytännössä selittämään ruokaa alustana, on okonomiyaki. Tämä herkullinen, yksinkertainen ”kaalipannukakku” Japanista on käytännöllinen tapa tutustua ruokaan alustana.

Pohjimmiltaan okonomiyaki on silputtua kaalia, joka pysyy koossa pannukakkutaikinan avulla. Se on maustettu, paistettu ja sen päälle on pirskotettu makuja. Keittiömestari Gerry Ludwig oli aikaansa edellä vuonna 2008, kun hän kirjoitti ja puhui okonomiyakista. Vuodesta 2008 lähtien on avattu ravintoloita, joiden ruokalistalla tähtiannoksena on okonomiyaki.

Kuinka tämä kaikki liittyy ruokaan alustana, perustuu okonomiyakin monipuolisuuteen. Se, mitä olen havainnut on, että okonomiyaki on muokattavissa kaikkiin globaaleihin keittiöihin. Kun kokki aloittaa kaalilla ja pannukakkutaikinalla, hän voi maustaa sen millä tavalla tahansa. Alustana on kaali ja taikina. Mausteet ja päälliset luovat lopullisen annoksen. Lisää perinteistä naudan lihaa tai kasvipohjaista lihaa saatavilla oleviin raaka-aineisiin ja okonomiyakista voi tulla vegaaninen tai lihansyöjän herkku. Mahdollisuuksia rajoittaa vain kokin mielikuvitus.

Ruoka alustana -ajattelun kautta kokit voivat tarjota monia ruokalistavaihtoehtoja pienemmällä varastolla.

Kulinaarista & jotain muuta…

Keittiöteknologia – Ruokalistan annosten CO2-arvo

Yale Daily News raportoi 6.3.2020, että opiskelijat halusivat tietää tarkemmin tarjottavan ruuan ympäristövaikutuksista. Lähes 1000 opiskelijaa vastasi kyselyyn. Tulokset osoittivat, että 86 % opiskelijoista haluaa ”nähdä ympäristövaikutuksiin liittyviä arviointeja” ruokaloissa tarjottavalle ruualle. Yhtä kiinnostavaa on, että 62 % opiskelijoista kertoi tehneensä valintoja ruuan suhteen perustuen ruokaloissa esillä olleisiin julisteisiin, joissa esiteltiin ruuan ympäristövaikutuksia.

Tämä on todennäköisesti ympäristösyömisen aikainen vaihe opiskelijaruokailussa. Yksi haaste opiskelijaruokailupalvelujen tarjoajille on ruokaketjuun liittyvän yksityiskohtaisen ympäristötiedon saatavuus. Opiskelijakyselyssä opiskelijat olivat erityisen kiinnostuneita tarjottavan ruuan CO2-jalanjäljestä.

JAMIX RUOKATUOTANTO -ohjelmassa on sisään rakennettu CO2-toiminnallisuus. Ruoka-aineiden CO2-arvot ovat osa JAMIX-järjestelmää. Kun kokki rakentaa ruokaohjeen, CO2-arvot lasketaan jokaiselle ohjeelle. Tämä tieto viedään edelleen JAMIX-ohjelman ruokalistasuunnittelutoimintoon. Tämä tarjoaa päälliköille selkeää tietoa järjestelmässä olevien ruokaohjeiden ja ruokalistojen CO2-jalanjäljestä.

Monet opiskelijaruokailussa toimivat uskovat, että trendit alkavat opiskelijaruokailussa. En ole varma kaikista trendeistä mutta tietyt trendit todella alkavat opiskelijaruokailusta. Ympäristösyöminen, uskon, on yksi noista trendeistä. Oikeanlainen keittiöjärjestelmä pitää päälliköt trendien tasalla.

Karanteeniajan ruokakomero

Tein tyttäreni kanssa videon siitä, miten valmistaa ruokia käyttämällä ruokakomerossa olevia tarpeita. Sitten ystäväni Hormel Foodsilla paketoivat sen upeaksi palvelutuotteeksi, jossa on useita kokkeja valmistamassa ruokaa ruokakomerossa olevista tarpeista. Tässä linkki.

Kuukauden raaka-aine

Pekoni! Muistellessani kirjoituksiani havaitsin, että en ole laittanut pekonia kuukauden raaka-aineeksi. No, tässä se tulee.

Ongelma on – mitä pekonista pitäisi sanoa? Jokainen on pekoniekspertti. Jokaisella on lempipekoni. On jopa ”kultti”pekoneita, kuten Neuske’s. Se, mitä minä aion kertoa on, miksi uskon, että pekoni on niin suosittua.

Herkullista. Jep, pekoni on herkullista. Siinä on liha, rasva, savu ja suola oikeassa balanssissa.

Monipuolinen. Pekonia voi käyttää niin monella tavalla. Se voi olla annoksen keskeinen osa tai maun korostaja. Keittiömestari David Burke teki pekonipyykkinarusta nimikkoannoksen ravintoloidensa ruokalistalle. On jälkiruokia, joissa on mukana pekonia. Toisin sanoen, pekoni on paljon muuta, kuin loistava seuralainen aamuisille kananmunille.

Itse asiassa, ensimmäinen ruuanvalmistustehtäväni 18-vuotiaana (tietäkää kaikki) merisotilaana MCRD San Diegolla oli valmistaa pekonia aamupalaksi. Ajattelin, että tämä oli minulle liian helppoa, kunnes pannu keikahti uunissa, tiputtaen pekonirasvaa uuniin ja uuni syttyi tuleen. Tarpeetonta sanoa, ei pekonia tuona aamuna, opin etten tiennyt kaikkea ja siellä oli PALJON ärsyyntyneitä merisotilaita.

Lopuksi, viimeinen kommenttini on – pekoni VOI olla liian rapeaa. Tiedän, että saatan olla yksi harvoista ihmisistä maailmassa, jotka saattaisivat sanoa niin, mutta se on totta. Ajattele glace de vianden valmistusta. Täydellisen maun ja yli-redusoidun välillä on hieno viiva. Sama pätee pekoniin. ’Vain kypsennetyn’ ja liian rapean välillä on hieno viiva. Löydä täydellinen piste ja sinut palkitaan parhaalla, mitä tämä raaka-aine tarjoaa.

Ruuanvalmistusvinkki

Ruskistaminen/pannulla paistaminen. Ensin terminologia. Minulle, ruskistaminen on sama asia kuin paistaminen. Uppopaistaminen on jotain muuta.

Tässä tieto, jonka haluan jakaa – varmista, että pannu on kuuma. Rasvan määrä, minulle, ei ole niin tärkeää, kuin pannun lämpötila. Liian viileä, niin ruoka tarttuu. Liian kuuma, niin se palaa. Kun alan valmistaa ruokaa, laitan paistinpannun liedelle ja käännän lämmön pienelle. Sitten jatkan valmistelujani. Tällä tavoin pannu lämpenee jo ja korkeampi, paistovalmis lämpötila on pienen hyppäyksen päässä.

Kun pannu on kuumempi, lisää öljy. Kun öljy alkaa savuta (kevyesti, jos se lainehtii sinistä savua, et tule olemaan iloinen ja hommasta on tullut vaarallista!), on aika lisätä ruoka. Lisää vain sen verran ruokaa, että pannun pinta melkein peittyy. Sitten ÄLÄ KOSKE MIHINKÄÄN. Kun ruoka on lisätty, pannun pinnan lämpötilan tulee tasaantua. Jos jätät sen koskematta, se tuntuu tasaantuvan nopeammin. Nyt paista ruoka, kunnes se on kunnolla kypsä.

Nämä olivat minun paistovinkkini. Pidä hauskaa kulinaaristen elämysten kanssa!

Buon appetito.

CulinaryNXT on amerikkalainen ravitsemusalan konsulttiyritys, joka nojaa Ron DeSantisin 30 vuotiseen, monipuoliseen kokemukseen ravitsemusalalta. Ron pitää hallussaan Certified Master Chef -titteliä, joka on myönnetty vain 70 kokille maailmanlaajuisesti. Hän on toiminut neuvonantajana kaiken kokoisille ja tyyppisille organisaatioille. Hänen vahvuuksiaan ovat kulinaariset innovaatiot, ruokalistojen ja ruokaohjeiden kehitys, kulinaarisuuden arvostus, tuloksellisuus sekä kommunikaatiotaidot, joiden ansiosta asioiden toteutus hoituu tehokkaasti.

CulinaryNXT sijaitsee New Havenissa, USA:ssa mutta sen vaikutus ulottuu globaaliin mittakaavaan. CulinaryNXT:n yhteydet levittäytyvät lukuisiin maihin ympäri maailman asiakas- ja yhteistyöverkostossa, joka on rakentunut vuosien aikana. Nämä yhteydet tarjoavat sekä globaalia tukea että paikallista tietämystä.

JAMIX CO2-laskuri valittiin yhdeksi Gastron Parhaista

JAMIX CO₂-laskuri yksi Gastron parhaista

Messukeskus Helsinki: Tiedote 5.2.2020

Gastron Parhaat 2020 valittu, mukana viisi ravintola-alan uutuutta

Ruoka- ja ravintola-alan ammattilaisten Gastro Helsingin 2020 kiinnostavimmiksi tuotteiksi on valittu viisi uutuutta, jotka muun muassa tuovat helpotuksia keittiötyöskentelyyn, mahdollistavat ravintoloiden vastuullisuustoimia ja auttavat ymmärtämään raaka-aineiden ja annosten ympäristönäkökulmia. Gastro Helsinki järjestetään Messukeskuksessa Helsingissä 11.–13.3.2020.

Gastron parhaat ovat tuotteita tai palveluita messuilla mukana olevien yritysten valikoimista. Mukaan ilmoitetuista ehdotuksista raati valitsi viisi uutuustuotetta tai -palvelua, jotka tuovat ravintoloiden, baarien, kahviloiden ja ammattikeittiöiden ammattilaisille lisäarvoa esimerkiksi käytön helppouden, tiedon keräämisen ja esittämisen tai vastuullisuustekojen edistämisen kautta.

Gastron parhaat tuotteet ja palvelut ovat esillä näytteilleasettajien osastoilla koko tapahtuman ajan.

Gastron Parhaat valitsi raati, jossa olivat mukana päätoimittaja Heli Koivuniemi (Aromi, Shaker ja Evento-lehti), Senior Manager Anne Lundqvist (Fazer Retail Finland), ravintolapalveluiden aluejohtaja Hanne-Riikka Piironen (Delicatessen Ravintolapalvelut), Top Chef -voittaja Akseli Herlevi (Naughty BRGR-hampurilaisketjun omistaja), Chairman of the Finnish Sommelier Association ja ravintoloitsija Samuil Angelov (Muru, Pastis, Sue-Ellen ja Ultima) ja keittiömestari Jarmo Vähä-Savo (BarLaurea). Raadin puheenjohtajana ilman äänivaltaa toimi Gastro Helsingin ohjelmatuottaja Mari Katajamäki Messukeskuksesta.

Lue Messukeskuksen tiedote kokonaisuudessaan messukeskus.com

JAMIX CO₂-laskuri yksi Gastron parhaista

JAMIX CO₂-laskuri on ammattikeittiöiden JAMIX RUOKATUOTANTO -tuotannonohjausjärjestelmään liittyvä sovellus ruuan hiilijalanjäljen laskentaan. Sovellus laskee automaattisesti CO₂-arvot ruokaohjeille ja aterioille. Ravitsemisalan toimija voi halutessaan julkaista CO₂-arvot myös loppuasiakkaille yhdessä ruokalistan kanssa.

JAMIX CO₂-laskuri on kehitetty ammattikeittiöille ruuan hiilijalanjäljen laskentaa ja vertailua varten. JAMIX RUOKATUOTANTO -ohjelmassa ruoka-aineiden CO₂-arvoja on helppo vertailla ja eri raaka-aineiden valinnan vaikutuksia aterioiden hiilijalanjälkeen on helppo kokeilla. Tämän lisäksi ammattikeittiö voi halutessaan julkaista CO₂-tiedot loppuasiakkailleen, jolloin myös heillä on mahdollisuus tehdä vertailua ja valintoja ruuan hiilijalanjälkeen perustuen.

Mahdollisuus verrata eri tuotteiden hiilijalanjälkeä jo ruokaohjeita ja ruokalistoja suunniteltaessa helpottaa ilmastonäkökulman huomioimista ammattikeittiöissä. Aterioiden hiilijalanjäljen ilmoittaminen tuo ravintolapalveluiden loppuasiakkaille sekä lisäarvoa että mahdollisuuden vaikuttaa hiilijalanjälkeen.

Kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat tänä päivänä avainasemassa kaikilla yhteiskunnan alueilla. Ruuan osuus kulutuksen ilmastovaikutuksista on suunnilleen yhtä suuri kuin liikenteen ja asumisen. Ammattikeittiöillä onkin kotitalouksien ohella merkittävä mahdollisuus tukea kestävää kehitystä muun muassa huomioimalla tarjottavan ruuan hiilijalanjälki. JAMIX CO₂-laskuri mahdollistaa ammattikeittiölle ruuan hiilijalanjäljen tarkastelun ja tietoa on helppo jakaa myös loppuasiakkaille.

JAMIX Gastro Helsingissä 11.-13.3.2020

– Tule tapaamaan meitä osastolle 6g28!

JAMIX RUOKATUOTANTO

Ruokatuotanto-ohjelman avulla hyvinvointia asiakkaille ja ympäristölle

Teksti: Matleena Autio, sovellusasiantuntija

Joukkoruokailu terveyden edistämisessä

Ruoka ei ole vain makuasia. Suositusten mukainen ruokavalio edistää terveyttä ja pienentää useiden sairauksien riskiä. Tutkimusten mukaan eniten petrattavaa suomalaisella aikuisväestöllä on ruokavalionsa kasvisten ja punaisen lihan, sekä suolan määrässä. Kun arkiruokailu on terveellä pohjalla ei satunnaisista herkkupäivistä kuitenkaan tarvitse huolestua. Arkilounaiden ravitsemuslaadusta on helppo pitää huolta joukkoruokailuja suosimalla.

Meillä Suomessa on pitkät perinteet joukkoruokailujen järjestämisestä. Esimerkiksi maksuton, ravitsemussuositusten mukainen kouluruoka on Suomessa tarjottu koululaisille jo vuodesta 1948. Laki kouluruoan tarjoamisesta säädettiin vuonna 1943 – ensimmäisenä maana maailmassa. Valtion kustantama kouluruoka on edelleen harvinaisuus maailmalla. Esimerkiksi Norjassa lapset tuovat kouluun omat eväät ja ranskalaislapset käyvät lounaalla perheensä kanssa tai ostavat maksullisen aterian koululla. Monissa maissa maksuton kouluruoka myös tarjotaan vain sosiaalisin perustein.

Meillä joukkoruokailujen järjestämistä tuetaan monilla tavoin ja ruokapalveluja ohjataan tarjoamaan terveyttä edistävää ruokaa. Valtion ravitsemusneuvottelukunta on laatinut omat suositukset eri ikäryhmien ravitsemukselle. Esimerkiksi kouluruoan on vastattava koululaisten ravitsemussuositusta ja opiskelija-aterian Kela -tuki edellyttää ravintolalta korkeakouluruokailun suositusten täyttämistä. Myös Sydänmerkki auttaa kuluttajaa terveellisten ruokavalintojen tekemistä. Sydänmerkin käyttö edellyttää, että elintarvike on omassa tuoteryhmässään sydänterveyden kannalta parempi valinta, tai että ateria sisältää oikeassa suhteessa energiaa ja ravintoaineita. Finnravinto 2017 -tutkimuksen mukaan aikuisväestön ruokailutottumukset vastaavatkin parhaiten suosituksia henkilöstöravintoloiden käyttäjillä.

Ruokatuotanto-ohjelmalla tietoa ja tarkkuutta ravintosisältö- ja hiilijalanjälkilaskelmiin

Ruokatuotanto-ohjelmat ovat tärkeä työväline ammattikeittiöissä. Niiden avulla voidaan varmistua siitä, että samat ohjeet ja tuotteet ovat käytössä kaikissa halutuissa yksiköissä. Sopimusten mukaisten tuotteiden käyttö kaikissa keittiössä on ensiarvoisen tärkeää sekä kustannusten että ravitsemuslaadun näkökulmasta.

Ravintosisällön lisäksi myös allergeenitiedot on helppo tarkistaa ohjelmasta, kun samat ohjeet ovat käytössä kaikissa yksiköissä. Puolivalmisteet ja esimerkiksi maustesekoitukset saattavat sisältää hieman eri raaka-aineita valmistajasta riippuen. Kun ruoanvalmistuksessa käytetään ruokatuotanto-ohjelmaan linkitettyjä raaka-aineita, joiden tuoteselosteet on kirjattu ohjelmaan ja ne tarkistetaan säännöllisesti, voidaan varmistua siitä että myös ruoka-annosten tuoteselosteet vastaavat asiakkaalle ilmoitettua. Elintarvikelainsäädäntö edellyttää ruokatuotteiden sisältämien allergeenien merkitsemistä tuoteselosteisiin korostetusti. Kun nämä pakolliset allergeenit on linkitetty ruokatuotanto-ohjelmaan, kulkevat tiedot sujuvasti läpi koko järjestelmän ja allergeenit tulevat huomioitua sekä tuotannossa että tuoteselosteissa.

Ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio on myös ympäristön kannalta parempi vaihtoehto. Luonnonvarakeskuksen mukaan ympäristön kannalta suositeltavia ruokavaihtoehtoja ovat täysjyväviljatuotteet, palkokasvit, marjat ja vihannekset, sekä lähialueiden pikkukalat – siis ihan samat tuotteet, joiden käyttöä ravitsemussuosituksissakin kehotetaan lisäämään. Ammattikeittiöissä mahdollisuus verrata eri tuotteiden hiilijalanjälkeä jo ruokaohjeita ja -listoja suunniteltaessa, helpottaa ilmastonäkökulman huomioimista. Suuremmankin hiilijalanjäljen sisältäviä raaka-aineita voidaan käyttää ilman että aterian ilmastovaikutus kasvaa, kun muut raaka-aineet valitaan pienemmän
hiilijalanjäljen omaavien tuotteiden ryhmästä. Ruokatuotanto-ohjelmassa ruoka-aineiden hiilijalanjälkiä on helppo vertailla ja kokeilla eri raaka-aineiden valinnan vaikutuksia aterioiden hiilijalanjälkeen. Yhä useammat asiakkaat ovat kiinnostuneita ateriavalintojensa vaikutuksista ympäristöön ja hiilijalanjäljen ilmoittaminen esimerkiksi JAMIX MENU -sovelluksessa, on helppo tapa viestiä yrityksen ilmastovastuullisesta toiminnasta asiakkaalle.

Pienillä askelilla pääsee huomaamatta pitkälle

Terveydestämme ja ympäristöstämme huolehtimiseen ei välttämättä tarvita suuria ponnisteluja. Pienillä, arkisilla asioilla ja oikeiden juttujen huomioimisella jokapäiväisessä toiminnassamme, on usein suurempi merkitys kuin kerran vuodessa näytösluontoisesti toteutetulla tempauksella. Pienet muutokset on myös usein helpompi hyväksyä ja ne muodostuvat arkirutiiniksi todennäköisemmin, kuin suuret ja paljon huomiotamme vievät muutokset. Aterian ravintosisältöön ja hiilijalanjälkeen voi vaikuttaa esimerkiksi korvaamalla osan lihasta kasviperäisellä proteiininlähteellä tai vaihtamalla ruokakerman astetta kevyempään. Vaikka muutos ei ole suuri, koko vuoden ajan toteutuessaan sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia sekä omalle että ympäristömme hyvinvoinnille.

JAMIX on Ilmastokestävä kasvisruoka -hankkeen yhteistyökumppani

JAMIX on Ilmastokestävä kasvisruoka -kampanjan yhteistyökumppani

Ilmastokestävä kasvisruoka -kampanja muuttaa suomalaista joukkoruokailukulttuuria kasvispainotteisempaan ja ilmastokestävämpään suuntaan. Kampanjan tavoitteena on sekä lisätä tietoa kasvisruokien ilmastokestävyydestä ja ravitsemuksellisesta monipuolisuudesta että madaltaa ruokapalveluiden kynnystä tarjota päivittäin ilmastokestävää kasvisruokaa asiakkailleen vapaasti valittavana vaihtoehtona.​

Kampanja tarjoaa ruokapalveluille, joukkoruokailun asiakkaille ja päättäjille käytännön työkaluja, joilla ilmastokestävien kasvisruokien saatavuuden edistäminen helpottuu. Nettisivuilla on 30 ilmastokestävää ja vegaanista pääruokareseptiä. Reseptit ovat suunnattu ruokapalveluille. Reseptipankin, kampanjointimateriaalien, tapahtumien, esityksien ja koulutuksien avulla kampanja tukee ilmastokestävien kasvisruokien tarjoamista ruokapalveluissa. Kampanja tekee laaja-alaista yhteistyötä ravintola-alan yritysten ja erilaisten yhdistysten kanssa.

Julkaistu reseptiikkka on kehitetty yhteistyössä ruokapaveluiden kanssa. Reseptien toimivuuteen, houkuttelevuuteen ja maistuvuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Resepteistä on laskettu annoskohtainen hiilijalanjälki. Laskelmat perustuvat kirjallisuuskartoitukseen ja ne sisältävät pääruoan aiheuttaman ilmastokuorman. Reseptiikkalla valmistetut ruoat ovat ravitsemuksellisesti täysipainoisia ja ne täyttävät ravitsemussuositukset.

Ruokalistan monipuolistaminen onnistuu kampanjan reseptiikalla, sillä tarjolla on useita ohjeita mausteisemmista ruoista. Kuvassa olevan seitan-kebabtortillan kastikkeessa ei mausteiden käytössä ole säästelty. Kuva: Lilli Munck

Ilmastokestävä kasvisruoka -kampanja ja reseptipankki toteutetaan Helsingin yliopiston tutkimushankkeessa “Ilmastokestävyys keittiössä – ruokakulttuurin murroksen arkiset mahdollisuudet”. Humanistisessa tiedekunnassa vuosina 2018–2021 toteutettavaa hanketta rahoittaa Koneen Säätiö.

JAMIX RUOKATUOTANTO ohjelmistoa on käytetty Ilmastokestävä kasvisruoka -kampanjassa julkaistavan reseptiikan kehittämisessä ja keväällä 2019 reseptiikkaa testanneille yhteistyöruokapalveluille reseptien toimittamisessa. Reseptien yhteydessä julkaistut ravintoarvotiedot on saatu Jamix Oyn tarjoamasta ohjelmistosta ja ne pohjautuvat Finelin elintarviketietokantaan. Kampanja tekee yhteistyötä Jamix Oyn kanssa myös viestinnän saralla.

Lisätietoa kampanjasta ja siihen liittyvistä resepteistä kampanjan nettisivuilta: ilmastoruoka.fi

Kestävää kehitystä voi tukea ammattikeittiössä monin eri tavoin

Teksti: Anna Skyttä

kestävä kehitys ammattikeittiöissä

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja kestävän kehityksen mukainen toiminta ovat tänä päivänä todennäköisesti tuttuja käsitteitä suurimmalle osalle ja tietoisuus aiheesta lisääntyy jatkuvasti. Toistaiseksi mediassa eniten palstatilaa – ainakin omasta mielestäni – tuntuu saaneen liikenteeseen ja matkustamiseen liittyvä hiilijalanjälki ja jossain määrin myös asumiseen liittyvä hiilijalanjälki. Ruuan osuus kulutuksen ilmastovaikutuksista on kuitenkin suunnilleen yhtä suuri kuin liikenteen ja asumisen. Kuluttajaliiton vuosittain organisoiman Hävikkiviikon tarkoituksena on herätellä erityisesti kuluttajia kiinnittämään huomiota ruokahävikkiin – sitä kun syntyy kaikkein eniten kotitalouksissa – mutta myös ammattikeittiöillä on oma roolinsa ruokahävikin muodostumisessa.

Suomen yli 12 tuhannessa ammattikeittiössä valmistetaan vuosittain 700 miljoonaa ruoka-annosta. Ravitsemisalalla noin viidennes syötäväksi tarkoitetusta ruuasta päätyy biojätteeseen sisältäen valmistuksen yhteydessä, tarjoilutähteenä sekä ruokailijoiden lautastähteenä syntyvän hävikin. Ravitsemispalveluissa menee siis vuosittain hävikkiin 140 miljoonan ruoka-annoksen verran syömäkelpoista ruokaa. Lyhyemmälle aikajänteelle jaettuna tuo tarkoittaa, että ammattikeittiöissä heitetään joka päivä pois vajaat 400 000 ruoka-annosta. Huh, mikä luku!

Edellä mainitut hävikkiluvut ovat hiuksia nostattavia, eikä ainoastaan sen vuoksi, että suunnaton määrä ruokaa päätyy jätteeksi, vaan myös siinä mielessä, että tuo roskiin heitettävä suunnaton määrä maksaa myös suunnattoman määrän rahaa. Ja lasku lankeaa aina lopulta tavallisen kuluttajan maksettavaksi – joko epäsuorasti verotuksen kautta, kun puhutaan julkisista ravitsemuspalveluista, tai yksityisellä puolella suoremmin lounasannoksen hinnassa.

Ruuan ja raaka-aineiden hävikin vähentäminen on yksi merkittävä keino ruuan ilmastovaikutusten hillitsemisessä. Sen lisäksi hiilijalanjälkeen vaikuttavat luonnollisesti käytettyjen raaka-aineiden CO₂-päästöarvot. Ruokatuotannossa myös tuotannonsuunnittelu ja sen myötä oikeanlainen tehokkuus tukevat kestävän kehityksen mukaista toimintaa.

Lautasille jäänyt ruoka pienessä roolissa ravitsemispalveluiden hävikistä puhuttaessa

Hävikkiä herkästi ajattelee ruokailijoiden lautastähteiden kautta mutta todellisuudessa suurin osa ravitsemispalveluiden ruokahävikistä syntyy linjastoruokailujen tarjoilutähteistä sekä ylivalmistetusta ruuasta, joita ei voida hyödyntää uudelleen. Joten sen lisäksi, että ruokailijoita valistetaan ottamaan lautaselleen vain sen verran, kuin jaksaa syödä, tulee ammattikeittiössä huomioida myös omien toimintatapojen vaikutus ruokahävikin määrään.

Kestävä kehitys ja ekologisuus mukana myös ravintola- ja catering-alan tutkintovaatimuksissa

Ravintola- ja catering-alan perustutkintovaatimuksissa on huomioitu kestävän kehityksen mukainen toiminta, hävikin minimointi sekä ekologisuus niin raaka-aineiden käsittelyssä kuin ruuan valmistuksessa ja annosten kokoamisessa. (Lisätietoa: eperusteet.opintopolku.fi) Tämä varmasti osaltaan edistää ilmastoystävällisten toimintatapojen levittäytymistä ammattikeittiöihin nyt ja tulevaisuudessa.

Reseptiikka ja raaka-aineet muodostavat yhden osan keittiön hiilijalanjäljestä

Yleisestihän tiedetään, että eläinperäisten elintarvikkeiden hiilijalanjälki on korkeampi kuin kasviperäisten. Yksittäisten raaka-aineiden CO₂-arvojen rooli määrittyy kuitenkin vasta sitten, kun raaka-aineista on rakennettu ruokaohje valituilla mittasuhteilla. Ruokaohjeen hiilijalanjälki voi pysyä kohtuullisena, vaikka se sisältäisi korkeamman CO₂-arvon raaka-aineita, silloin kun niiden määrä on suhteessa vähäinen ja resepti sisältää matalan CO₂-arvon raaka-aineita suhteessa enemmän. Tämän lisäksi on vielä otettava huomioon annoskoon merkitys ja edelleen se, että yksittäisen ruokaohjeenkin CO₂-arvon rooli useimmiten määrittyy vasta sitten, kun ruokaohje on osana ateriakokonaisuutta. Lopulta päädytään siis myös ruokalistasuunnitteluun.

Reseptien ja ruokalistojen CO₂-arvolaskennassa järjestelmä on ehdoton apuväline. JAMIX RUOKATUOTANTO -ohjelmaan on saatavilla CO₂-päästöarvot kaikille ruoka-aineille. Ohjelma laskee automaattisesti CO₂-päästöt ruokaohjeille ja aterioille. Ohjelmassa on myös vertailuarvot perustuen keskimääräisiin päästölukuihin erityyppisille aterioille (välipalat, pääruuat, jälkiruuat), mikä helpottaa lukujen tulkintaa. Sen lisäksi, että JAMIX-ohjelman avulla voidaan hallita keittiön hiilijalanjälkeä, se tarjoaa myös mahdollisuuden julkaista ruokalistan CO₂-tiedot loppuasiakkaille nettiin ja JAMIX MENU -mobiilisovellukseen. Näin myös asiakkaalla on mahdollisuus tehdä omat valintansa ja vaikuttaa sen myötä kuluttamansa ruuan hiilijalanjälkeen.

Ruokalistasuunnittelun avulla voidaan vaikuttaa sekä valmiin ruuan että raaka-aineiden hävikkiin

Ruokalistan sisällön vastaaminen asiakaskunnan toiveisiin on luonnollisesti yksi merkittävä lähtökohta ruokalistasuunnittelussa. Asiakkaille tarjottavien vaihtoehtojen määrän pitäminen kohtuullisena helpottaa keittiön työtä muutoinkin ja auttaa omalta osaltaan hävikin hallinnassa. Ruokalistaa suunnitellessa tulee sopivien annoskokojen lisäksi ottaa huomioon myös annosmäärien sovittaminen odotettavissa olevaan ruokailijoiden määrään.

Järjestelmästä on korvaamaton apu myös ruokalistasuunnittelussa. Ruokalistalla olevia vaihtoehtoja on helppo päivittää tarvittaessa, annoskokoja ja -määriä on helppo muuttaa – ja ohjelma huolehtii automaattisesti kaikista toiminnalle oleellisista laskelmista. Järjestelmään voidaan tallentaa tietoa menekistä ja hyödyntää tuota tietoa tulevien ruokalistojen suunnittelussa. JAMIX RUOKATUOTANTO -ohjelman ainutlaatuisen Ruokavarasto-toiminnallisuuden avulla pystytään hallinnoimaan myös ennakkoon valmistettua ruokaa järjestelmässä. Ohjelma huomioi ruokavarastoon kirjatun määrän työlistasuunnittelussa ja laskee automaattisesti paljonko ruokaa tulee varastossa olevan lisäksi valmistaa. Kaikki nämä auttavat optimoimaan valmistettavan ruuan määrää ja siten hallitsemaan myös valmiin ruuan hävikkiä.

Ruokalistaan perustuva tarveainelaskenta auttaa puolestaan optimoimaan tilattavien raaka-aineiden määrää yhdessä varastonhallintatoiminnallisuuksien kanssa. Järjestelmään tallennettujen jäljitettävyystietojen avulla voidaan seurata muun muassa varastossa olevien raaka-aineiden viimeisiä käyttöpäiviä, mikä auttaa ehkäisemään vanhentuneista tuotteista syntyvää raaka-ainehävikkiä.

Hallitse tuotannon tehokkuutta ja sen myötä ekologisuutta

Tuotannon hoitaminen tehokkaasti säästää aikaa ja sen myötä rahaa mutta tehokkuuteen liittyy myös ympäristönäkökulma. Tehoton toiminta voi kuluttaa ajan ja henkilöresurssien lisäksi esimerkiksi turhan paljon raaka-aineita tai energiaa.

Järjestelmä helpottaa ja tehostaa ammattikeittiön toimintaa monin tavoin. JAMIX RUOKATUOTANTO -ohjelman ainutlaatuinen Mobiiliruokaohje mahdollistaa ruokaohjeiden käsittelyn tuotannossa esimerkiksi tabletilla perinteisen paperitulosteen sijaan. Työlistalta saadaan helposti tulostettua kootusti kaikki ruokaohjeet valituilla annosmäärillä ohjeineen tuotantoa varten. Ja tulostaminen tässä kohtaa tarkoittaa myös ruudulle tulostamista eli hommat on mahdollista hoitaa paperittomasti. Kun ohjeet ovat selkeät ja määrät tarkasti laskettu, ruoka valmistuu tehokkaasti ja sitä valmistuu määrällisesti sopivasti.

Kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan liittyviä hankkeita

Erityisesti ravitsemisalaan liittyen on toteutettu monia erilaisia hankkeita ilmastoasioihin painottuen – seuraavassa muutamia esimerkkejä:

Savon koulutuskuntayhtymään kuuluva EkoCentria on tuottanut Portaat luomuun -ohjelmassaan ammattikeittiöille sopivia kasvisruokaohjeita, joissa on huomioitu saatavuuden mukaan kotimaiset kasviproteiinilähteet. EkoCentria auttaa ja kouluttaa ruokapalveluita lähi- ja luomuruoan käytön lisäämisessä sekä vastuullisten hankintojen ja toimintojen kehittämisessä. Lisätietoa: www.ekocentria.fi

InnoRuoka-hanke toteutettiin pari vuotta sitten osana Kasvua Hämeessä -hankekokonaisuutta ja sitä olivat toteuttamassa Hämeen ammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus (Luke) ja Koulutuskeskus Salpaus. Hankkeen tarkoituksena oli löytää kokeilutoiminnalla ja innovoinnilla uusia tuotteita ja toimintatapoja suomalaiseen ammattikeittiöön. Ytimessä oli kotimainen kasvisvalkuainen, jonka kysyntä oli lisääntynyt kuluttajien keskuudessa jo tuolloin. Lisätietoa: kasvuahameessa.fi

“Ilmastokestävyys keittiössä – ruokakulttuurin murroksen arkiset mahdollisuudet” on Koneen Säätiön rahoittama hanke, joka toteutetaan Helsingin yliopistossa vuosina 2018-2021. Hanke tarkastelee kotitalouksien, lounasravintoloiden, mediakeskustelun ja politiikan näkökulmasta jo aluillaan olevaa kulttuurista muutosta, jossa nykyiseen suomalaiseen arkiruokavalioon tulee enemmän ilmastokestäviä, vegaanisia kasvisruokavaihtoehtoja. Tutkimuksen rinnalla hankkeessa on toiminnallinen puoli, jossa kehitetään noin 30 ilmastokestävää ja vegaanista reseptiä sisältävä reseptipankki lounasravintoloiden käyttöön. Toiminnallisessa osuudessa hanke yhteistyökumppaneineen haastaa ja rohkaisee lounasravintoloiden keittiöitä tarjoamaan ilmastokestävää kasvisruokaa asiakaskunnalleen. Lisätietoa: Ilmastokestävyys keittiössä – Helsingin yliopisto

Seuraavassa vielä muutamia linkkejä erityyppisiin ilmastoaiheita laajemmalla näkökulmalla käsitteleviin foorumeihin:

kestavakehitys.fi

ilmasto-opas.fi

www.co2-raportti.fi

www.kuluttajaliitto.fi

Hävikkiviikkoa vietetään tänä vuonna 9.-15.9.

Hävikkiviikkoon voi osallistua sekä kuluttajana että ravitsemusalan ammattilaisena. Lisätietoa: havikkiviikko.fi

Tietolähteinä käytetty: ruokatieto.fi/Tietohaarukka 2018, ilmasto-opas.fi, havikkiviikko.fi