Ruokatuotanto-ohjelman avulla hyvinvointia asiakkaille ja ympäristölle

Teksti: Matleena Autio, sovellusasiantuntija

Joukkoruokailu terveyden edistämisessä

Ruoka ei ole vain makuasia. Suositusten mukainen ruokavalio edistää terveyttä ja pienentää useiden sairauksien riskiä. Tutkimusten mukaan eniten petrattavaa suomalaisella aikuisväestöllä on ruokavalionsa kasvisten ja punaisen lihan, sekä suolan määrässä. Kun arkiruokailu on terveellä pohjalla ei satunnaisista herkkupäivistä kuitenkaan tarvitse huolestua. Arkilounaiden ravitsemuslaadusta on helppo pitää huolta joukkoruokailuja suosimalla.

Meillä Suomessa on pitkät perinteet joukkoruokailujen järjestämisestä. Esimerkiksi maksuton, ravitsemussuositusten mukainen kouluruoka on Suomessa tarjottu koululaisille jo vuodesta 1948. Laki kouluruoan tarjoamisesta säädettiin vuonna 1943 – ensimmäisenä maana maailmassa. Valtion kustantama kouluruoka on edelleen harvinaisuus maailmalla. Esimerkiksi Norjassa lapset tuovat kouluun omat eväät ja ranskalaislapset käyvät lounaalla perheensä kanssa tai ostavat maksullisen aterian koululla. Monissa maissa maksuton kouluruoka myös tarjotaan vain sosiaalisin perustein.

Meillä joukkoruokailujen järjestämistä tuetaan monilla tavoin ja ruokapalveluja ohjataan tarjoamaan terveyttä edistävää ruokaa. Valtion ravitsemusneuvottelukunta on laatinut omat suositukset eri ikäryhmien ravitsemukselle. Esimerkiksi kouluruoan on vastattava koululaisten ravitsemussuositusta ja opiskelija-aterian Kela -tuki edellyttää ravintolalta korkeakouluruokailun suositusten täyttämistä. Myös Sydänmerkki auttaa kuluttajaa terveellisten ruokavalintojen tekemistä. Sydänmerkin käyttö edellyttää, että elintarvike on omassa tuoteryhmässään sydänterveyden kannalta parempi valinta, tai että ateria sisältää oikeassa suhteessa energiaa ja ravintoaineita. Finnravinto 2017 -tutkimuksen mukaan aikuisväestön ruokailutottumukset vastaavatkin parhaiten suosituksia henkilöstöravintoloiden käyttäjillä.

Ruokatuotanto-ohjelmalla tietoa ja tarkkuutta ravintosisältö- ja hiilijalanjälkilaskelmiin

Ruokatuotanto-ohjelmat ovat tärkeä työväline ammattikeittiöissä. Niiden avulla voidaan varmistua siitä, että samat ohjeet ja tuotteet ovat käytössä kaikissa halutuissa yksiköissä. Sopimusten mukaisten tuotteiden käyttö kaikissa keittiössä on ensiarvoisen tärkeää sekä kustannusten että ravitsemuslaadun näkökulmasta.

Ravintosisällön lisäksi myös allergeenitiedot on helppo tarkistaa ohjelmasta, kun samat ohjeet ovat käytössä kaikissa yksiköissä. Puolivalmisteet ja esimerkiksi maustesekoitukset saattavat sisältää hieman eri raaka-aineita valmistajasta riippuen. Kun ruoanvalmistuksessa käytetään ruokatuotanto-ohjelmaan linkitettyjä raaka-aineita, joiden tuoteselosteet on kirjattu ohjelmaan ja ne tarkistetaan säännöllisesti, voidaan varmistua siitä että myös ruoka-annosten tuoteselosteet vastaavat asiakkaalle ilmoitettua. Elintarvikelainsäädäntö edellyttää ruokatuotteiden sisältämien allergeenien merkitsemistä tuoteselosteisiin korostetusti. Kun nämä pakolliset allergeenit on linkitetty ruokatuotanto-ohjelmaan, kulkevat tiedot sujuvasti läpi koko järjestelmän ja allergeenit tulevat huomioitua sekä tuotannossa että tuoteselosteissa.

Ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio on myös ympäristön kannalta parempi vaihtoehto. Luonnonvarakeskuksen mukaan ympäristön kannalta suositeltavia ruokavaihtoehtoja ovat täysjyväviljatuotteet, palkokasvit, marjat ja vihannekset, sekä lähialueiden pikkukalat – siis ihan samat tuotteet, joiden käyttöä ravitsemussuosituksissakin kehotetaan lisäämään. Ammattikeittiöissä mahdollisuus verrata eri tuotteiden hiilijalanjälkeä jo ruokaohjeita ja -listoja suunniteltaessa, helpottaa ilmastonäkökulman huomioimista. Suuremmankin hiilijalanjäljen sisältäviä raaka-aineita voidaan käyttää ilman että aterian ilmastovaikutus kasvaa, kun muut raaka-aineet valitaan pienemmän
hiilijalanjäljen omaavien tuotteiden ryhmästä. Ruokatuotanto-ohjelmassa ruoka-aineiden hiilijalanjälkiä on helppo vertailla ja kokeilla eri raaka-aineiden valinnan vaikutuksia aterioiden hiilijalanjälkeen. Yhä useammat asiakkaat ovat kiinnostuneita ateriavalintojensa vaikutuksista ympäristöön ja hiilijalanjäljen ilmoittaminen esimerkiksi JAMIX MENU -sovelluksessa, on helppo tapa viestiä yrityksen ilmastovastuullisesta toiminnasta asiakkaalle.

Pienillä askelilla pääsee huomaamatta pitkälle

Terveydestämme ja ympäristöstämme huolehtimiseen ei välttämättä tarvita suuria ponnisteluja. Pienillä, arkisilla asioilla ja oikeiden juttujen huomioimisella jokapäiväisessä toiminnassamme, on usein suurempi merkitys kuin kerran vuodessa näytösluontoisesti toteutetulla tempauksella. Pienet muutokset on myös usein helpompi hyväksyä ja ne muodostuvat arkirutiiniksi todennäköisemmin, kuin suuret ja paljon huomiotamme vievät muutokset. Aterian ravintosisältöön ja hiilijalanjälkeen voi vaikuttaa esimerkiksi korvaamalla osan lihasta kasviperäisellä proteiininlähteellä tai vaihtamalla ruokakerman astetta kevyempään. Vaikka muutos ei ole suuri, koko vuoden ajan toteutuessaan sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia sekä omalle että ympäristömme hyvinvoinnille.

Digitalisaation avulla voidaan ruokkia nälkäisiä

Mikko Jaatinen Maailman Ruokaturvakomitean CFS 46 -tapahtumassa Roomassa

Teksti: Mikko Jaatinen, perustaja ja toimitusjohtaja JAMIX Oy

Maailman Ruokaohjelma

Maailman Ruokaohjelma (WFP – World Food Programme) on YK:n alainen organisaatio.

Se on läsnä kaikissa merkittävissä humanitaarisissa kriiseissä, joista voi lukea globaalissa mediassa koko ajan, kuten Syyriassa tällä hetkellä, ruokkien ihmisiä hädässä – tarjoten hätäruoka-apua.

Toinen WFP:n pääfokus on kansalliset kouluruokailuohjelmat.

WFP toimii 80 maassa ja ruokkii 80 miljoonaa koululaista. Nämä maat ovat köyhiä tai eivät muista syistä pysty hoitamaan sitä itse.

Haasteet laajan mittakaavan ruokatuotannossa

Toiminnan haasteet ovat tuttuja kaikille, jotka tarjoavat ruokaa päivittäin sadoille tai tuhansille ihmisille.

Kuinka suunnitella monipuolinen ruokalista, joka on ravitseva mutta samanaikaisesti kustannustehokas ja kestävän kehityksen mukainen. Se on haastava ja vaikea tehtävä. Raaka-aineiden kustannukset vaihtelevat, ja ruokaohjeiden ja ruokalistojen kustannusten laskeminen on aikaa vievää, ellei jopa käytännössä mahdotonta ilman digitaalista järjestelmää. Allergeenit ja erilaiset ruokavaliot tekevät työstä vielä monimutkaisempaa, muutamia mainitakseni.

Ruokahävikkiä syntyy ruokatuotantoprosessin monessa vaiheessa aiheuttaen suunnattomia ympäristövaikutuksia ja on ilmiselvää, että rahaa hukataan joka kerta, kun ruokaa heitetään pois tai sitä häviää turhaan. Onko aterioiden lukumäärä oikea? Voinko skaalata ruokaohjeen oikean annoskoon mukaan? Tiedänkö, kuinka paljon kutakin raaka-ainetta pitää tilata toimittajilta? Tiedänkö tämän hetkisen varastosaldon? Onko meillä vakiomuotoiset ruokaohjeet, jotta kokit voivat noudattaa suunniteltua ruokalistaa ja siinä olevia reseptejä?

Suomessa on tarjottu ilmainen kouluruoka jo yli 70 vuoden ajan

Suomessa kaikki koululaiset ovat saaneet maksuttoman, ravitsevan kouluruuan jo yli 70 vuoden ajan. Kun kouluruokajärjestelmä aloitettiin, Suomi oli köyhä maa. Tarjonta oli pääasiassa puuroja ja keittoja mutta kuitenkin, jokainen lapsi sai aterian koulussa.

Koululounas tuo mukanaan suuria etuja monesta näkökulmasta. Nälkäinen lapsi saa ruokaa ja on terveempi ja onnellisempi. Paremmat oppimistulokset ovat merkittävä tuotto tälle panostukselle. On selvää, että Suomen nousu maailman huipulle useilla eri aloilla, kuten koulutus sekä elämänlaatu, perustuu kaikille tarjottaviin maksuttomiin, ravitseviin kouluaterioihin. Suomi on tänä päivänä rikas maa.

30 vuotta työtä digitalisaation eteen

Jo 30 vuoden ajan olen käynyt käsiksi noihin ruokatuotannon haasteisiin digitalisaation avulla.

Merkittäviä tuloksia voidaan saavuttaa nopeasti ja IT:n avulla mahdollisuudet parantaa prosesseja ovat rajattomat.

Keittiön tuotannonohjausjärjestelmä voi vastata ”Kyllä” kaikkiin edellä esitettyihin kysymyksiin, ja tehdä vieläkin enemmän.

Maailman Ruokaturvakomitan sivutapahtuma Roomassa

Suomi esitteli saavutuksiaan kouluruokailun parissa Maailman Ruokaturvakomitean sivutapahtumassa Roomassa 17. lokakuuta 2019.

Olin etuoikeutettu saadessani kutsun Suomen valtiolta Roomaan tapahtuman panelistiksi.

Olin samaan aikaan ylpeä voidessani esitellä kokemustani ja tietämystäni alueelta, jolla olen työskennellyt niin pitkään – Ratkaisten ongelmia ja miettien yhä parempia ratkaisuja ihmisten ruokkimiseen.

Kävin hyviä, erillisiä keskusteluja sidosryhmien, kuten YK:n Maailman Ruokaohjelman johtajan Carmen Burbano de Laran, Maailman Ruokaohjelman Sandra Westlaken ja Maria Jose Rojas:n sekä Suomen valtion Marjaana Mannisen kanssa.

Pieni muutos, iso vaikutus

Olen varma siitä, että digitalisaatio tulee auttamaan maailmaa ruokkimaan paremmin jopa köyhimpiä.

Jo pienillä askelilla digitalisaation parissa on isoja vaikutuksia. Se, että ruokaohjeet ovat digitaalisessa järjestelmässä mahdollistaa niiden skaalaamisen, tarkkojen määrien saamisen tuotantoa varten sekä ravintoarvojen ja kustannusten seurannan. Hyvät digitaaliset järjestelmät tekevät paljon enemmän. Mutta luonnollisesti on huikeita mahdollisuuksia viedä digitalisaatiota vielä pidemmälle, rakentaa ekosysteemejä, tuoda mukaan tekoälyä ja tarjota entistä enemmän elintärkeää ja tarpeellista tietoa päivittäisiin prosesseihin ja päätöksentekoon.

Kumppanuudet ja yhteistyökuviot eri sidosryhmien kanssa – valtiot, YK, WFP, yritykset ja yksilöt – ovat elintärkeitä.

Mutta erityisen tärkeää on tahto tehdä asioita.

Minulla on tuo tahto!

Mikko Jaatinen

JAMIX Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja

Ruokahävikkiä vähentämällä säästät rahaa ja samalla pienennät ympäristökuormitusta

teksti: Tuulia Heiskanen, kouluttaja

Syömäkelpoista ruokaa heitetään joka päivä roskiin niin kotitalouksissa, ravintoloissa, teollisuudessa kuin jo tuottajilta. Ruokaa tulee varmasti itsekin heitettyä pois huomaamatta isojakin määriä vuodessa. Suurin osa tästä ruokahävikistä syntyy sekä suunnittelemattomuuden, että niissä tehdyissä suunnitelmissa pysymättömyyden takia. Kun tekee ruokaa useammalle päivälle jo valmiiksi niin kuin yleensä tekee, hetken mieliteon takia syökin seuraava päivänä jotain muuta. Hetken päästä valmiiksi tehdyt ruoat tai jopa vanhaksi menneet koskemattomat pakkaukset saa heittää jääkaapista roskiin. Parannettavaa siis olisi.

Katsoin joitain tilastoja Suomen ruokahävikin määrästä ja sen vaikutuksista. Tässä muutamia lukuja:

  • Syömäkelpoista ruokahävikkiä syntyy Suomessa Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 400-500 miljoonaa kiloa vuosittain
  • Kotitalouksien osuus määrästä on suurin, mutta teollisuus ja ravintolat tulevat 20% osuuksiensa kanssa heti perässä. Ruokahävikin syntymistä voitaisiin välttää ennakoimalla paremmin, tai valmistamalla ja säilyttämällä ruokaa toisin
  • Turhaan tuotettu ruoka kuormittaa sekä taloutta että ympäristöä. Ilmastovaikutukset ovat suuria; Suomessa ruokaketjun hävikin kasvihuonekaasupäästöt, eli hiilijalanjälki, ovat lähes miljoona tonnia CO2-ekvivalenttia vuodessa, mikä vastaa jopa 400 000 henkilöauton vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä

Hävikkiä voidaan tuskin kokonaan poistaa, mutta selvää on, että sitä pitää vähentää.

 

Uusia tavoitteita ja lainsäädäntöä suunnitellaan hävikin vähentämiseksi

Ruokahävikin liialliseen määrään on onneksi viime vuosina herätty. YK: kestävän kehityksen ja Euroopan komission tavoitteena on, että ruokahävikki tulisi puolittaa jälleenmyyjä- ja kuluttajatasolla 2030 mennessä, sekä muutoinkin vähentää merkittävästi ruokahävikkiä koko tuotanto- ja jakeluketjussa. Tavoitteiden toteutuminen vaatii toimivat työkalut ruokahävikin jatkuvaan seurantaan ja vähentämiseen. YK:n ja EU:n asettaman tavoitteen saavuttaminen, eli ruokahävikin määrän puolittaminen reilussa kymmenessä vuodessa, vaatii jokaisen ruuantuottajan, yrityksen, kaupan, ravintolan ja kuluttajan panostusta.

Lakien ja säädösten on myös tuettava ruokahävikin vähentämistä. Suomessa on viime vuosina keskusteltu Ranskan mallin mukaisesta laista, joka kieltää ruuan poisheittämisen kaupoilta ja ravintoloilta. Lakeja ja säädöksiä todella olisi syytä tarkistaa; kuulin tuossa eräänä päivänä radiosta, että osa syömäkelpoisesta ruoasta menee hukkaan jo suoraan tuottajalta. Tämä johtuu lähes yksinomaan tuotteiden liian tiukoista laatuluokitusstandardeista; jos ei tuotteen ulkonäkö vastaa standardia eli se ei kelpaa kauppojen hyllylle, tuote heitetään pois.

Lakien ja säädösten lisäksi pitää kasvattaa myös ihmisten tietoisuutta sekä kotona että työpaikoilla, ja tarjota vinkkejä ja apuvälineitä hävikin määrän vähentämiseen. Kuluttajaliitto on tarttunut tähän; valtakunnallinen Hävikkiviikko järjestetään vuosittain syyskuussa. Kampanjan tavoitteena on kannustaa kaikkia ruokahävikin vähentämiseen ja ruoan arvostuksen lisäämiseen tarjoamalla tietoa ja konkreettisia vinkkejä. Hävikkiviikolla on paljon yhteistyökumppaneita, joihin myös JAMIX Oy on kuulunut jo useina vuosina.

Hävikkiviikko-kampanjaan voi käydä tutustumassa osoitteessa www.havikkiviikko.fi.

 

Tuotannonohjausjärjestelmä apuna hävikin vähentämiseen

Kuten jo edellä todettiin, suunnittelemattomuus tai järjestelmällisyyden puute ruoanvalmistuksessa aiheuttaa suurimman osan hävikistä. Tämä pätee kotitalouksien lisäksi myös suurtalous- ja ravintolakeittiöihin. Koska harvat näistä ammattikeittiöistä enää toimivat ilman tuotannonohjausjärjestelmää, suosittelen ottamaan järjestelmistä kaiken irti myös hävikin vähentämistä ajatellen. Usein käy niinkin, että pelkästään ottamalla tuotannonohjausjärjestelmä käyttöön saadaan hävikin määrää pienennettyä.

JAMIX-ohjelmistot tähtäävät hyvällä ruokalistasuunnittelutyökalulla ja tilausten hallinnalla siihen, että valmistettavan ruoan määrä vastaa mahdollisimman tarkasti sen menekkiä. Ruokailijamäärät ja annoskoot on helppo suunnitella ruokalistalle, jonka jälkeen ohjelma laskee ruokaohjeille oikeat valmistettavat määrät. Ruokalistojen pohjalta voi muodostaa tarveainelistoja, joiden perusteella nähdään tarkalleen, miten paljon kutakin ruoka-ainetta tarvitaan ruokalistalla olevien ruokien valmistamiseen. Kun näitä listoja vertaa olemassa olevaan varastoon, vältytään siltä, että ruoka-aineita tulee vahingossa tilattua liikaa ja ylimäärä päätyy hävikkiin.

JAMIX-ohjelmistoissa ruokalistalle saa merkittyä muistiin myös ruokien menekkiä ja hävikkiä. Tällöin voi seuraavan kerran ruokaa valmistettaessa tarkistaa, miten paljon kyseistä ruokaa valmistettiin viimeksi tietylle ruokailijamäärälle, paljonko sitä syötiin ja jäikö ruokaa yli. Tämä helpottaa annoskoon päivittämistä ruokalistoille. Annoskoko päivittyy RUOKATUOTANTO-ohjelmassa menekin seurannan perusteella jopa automaattisesti.

Hyvän ruokalistasuunnittelun lisäksi myös tuotannonohjausjärjestelmien varastonhallintatoiminnot ja erilliset omavalvontajärjestelmät tukevat hävikin hallintaa. Varastosaldoseuranta ja inventaario ovat hyviä työkaluja ehkäisemään päiväysvanhojen tuotteiden jäämistä hävikiksi, ja asettamalla hälytysrajoja tuotteille ennaltaehkäistään tuotteiden tilaamista liikaa.

Asiakaspalautteet ovat nekin hyvä työkalu hävikin ehkäisemiseksi. Keräämällä palautetta joko tuotannonohjausjärjestelmän avulla tai ilman, kuuntelemalla sitä ja ottamalla sen huomioon ruokalistan suunnittelussa voi sekä lisätä myyntiä että ehkäistä hävikkiä.

Se, ettei ruokaa valmisteta turhaan tai tuotteita ei jää päiväysvanhoina hävikkiin, vaikuttaa ympäristöasioiden lisäksi tietysti myös keittiön kustannuksiin. Raaka-aineet ovat työtuntien lisäksi suurin yksittäinen kustannus keittiölle, ja arvioimalla valmistettavan ruoan määrä mahdollisimman hyvin sekä tarkkailemalla hävikkiä saadaan nopeasti säästöä aikaan. Lähivuosina hävikin määrään saatetaan puuttua jopa lainsäädännön keinoin, joten sen vähentämistä kannattaa aloittaa miettimään jo nyt.

Muutamia vinkkejä hävikin vähentämiseen

  • Hävikkivälipala: kokoa välipala kaikista edellisten päivien välipaloista tai jälkiruoista yli jääneistä ruokatarvikkeista.
  • Talon tapaan -päivät: kirjaa ruokalistoille Talon tapaan -päiviä erittelemättä sen enempää etukäteen, mitä ruokia silloin valmistetaan. Kun päivä lähestyy, tyhjennetään pakasteesta ja kylmiöistä sellaiset tuotteet, jotka ovat vaarassa mennä hävikkiin ja valmistetaan niistä Talon tapaan -päivän ruoat.
  • Ruokailijan ohjeistaminen esimerkiksi siten, että lautaselle otettaisiin vain se määrä, mikä syödään, voi auttaa vähentämään hävikkiä. Hävikkiviikko-kampanjan nettisivuilta on ladattavissa paljon ilmaismateriaalia, jota voit hyödyntää hävikkiviikolla ja muutenkin arjessa.

Keittiön esimies – milloin olet viimeksi uudistanut ruokalistaasi?

Teksti: Salla Arffman, kouluttaja

 

”Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” pätee myös ruokalistoihin ja uskallan väittää, että tämän on jokainen huomannut jo kotikeittiössä. Kuinka mukavaa onkaan tulla raskaan työpäivän jälkeen kotiin ja tietää jo ennalta vastaus kysymykseen: Mitä tänään syötäisiin?

Ammattikeittiöissä ruokalista on yksi toiminnan tärkeimmistä elementeistä. Ruokalista määrittää tuotteet ja palvelut, joita asiakkaalle tarjotaan, se antaa raamit tuleville työviikoille, -päiville ja -vuoroille ja määrää jopa osittain työntekijöiden työtehtävät. Siksi ruokalistat on suunniteltava huolellisesti ja ruokalistan vaikutuksia on osattava arvioida laajalti.

Ruokalistasuunnittelun lähtökohtana tulisi olla yrityksen liikeidea, asiakkaiden tarpeet ja odotukset, sekä käytettävissä olevat resurssit. Erityyppisten ammattikeittiöiden tavoitteet eroavat toisistaan ja ruoan valmistusmäärät vaihtelevat jopa monen tuhannen kilon satseista yksittäin valmistettaviin annoksiin ja tämä on otettava huomioon myös ruokalistaa suunniteltaessa.

Se tiedetään, että onnistuneella ruokalistasuunnittelulla voidaan säästää aikaa ja rahaa, ja sillä on suuri merkitys asiakastyytyväisyyteen, mutta sillä vaikutetaan myös yrityksen imagoon ja työntekijöiden viihtyvyyteen. Ruokalista on yksi johtamisen väline, sillä luotsataan yritystä oikeaan suuntaan ja ohjataan työvoiman tarvetta. Ruokalistasuunnittelu ei ole onnistunut, mikäli laitekapasiteetti ja henkilöresurssit ovat jatkuvasti ylikuormitettuja.

Ruokalista tulee siis suunnitella huolellisesti, mutta sen on myös elettävä tässä jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Raaka-aineiden saatavuus vaihtelee, uusia tuotteita putkahtelee markkinoille harva se päivä ja ruokatrendit muuttuvat. Siksi suunnittelutyö ei oikeastaan lopu koskaan ja hyvä ruokalista on myös joustava.

 

Ruokalistasuunnittelun lähtökohdat ravintoloissa ja suurtalouskeittiöissä

Ravintolan ja suurtalouskeittiön ruokalistat eroavat toisistaan ja eri tyyppisten ammattikeittiöiden ruokalistasuunnittelussa kiinnitetäänkin huomiota eri asioihin.

Ravintolassa yrityksen liikeidea määrää hyvin pitkälle ruokalistan sisällön ja ruokalistan avulla voidaan tuoda hyvin esille yrityksen arvoja. Asiakkaiden määrä saattaa olla hyvinkin vaihteleva ja lounaan lisäksi tarjotaan usein päivällistä ja à la carte annoksia, joiden raaka-ainekustannukset ja valmistustavat saattavat erota hyvinkin paljon toisistaan. Kun ruoka valmistetaan kuitenkin samassa tilassa ja usein vieläpä saman henkilökunnan toimesta, tulee ruokalistasuunnittelun avulla pyrkiä siihen, että raaka-aineet, laitekapasiteetti ja henkilöresurssit voidaan hyödyntää tehokkaasti. Valitessaan ravintolaa asiakas tekee usein päätöksen nimenomaan ruokalistan perusteella, siksi ruokalistan tulisi olla houkutteleva ja asiakkaan mielenkiinnon herättävä.

Suurtalouskeittiöissä ruokalistasuunnittelun lähtökohtana ovat ravitsemussuositukset, ruokailijamäärä sekä raaka-ainekustannukset. Ruokalistat ovat usein kiertäviä, jolloin pystytään paremmin ennakoimaan sekä raaka-aineiden menekkiä että tulevia työviikkoja, sekä varmistamaan, että samat ruoat eivät toistu ruokalistalla liian usein. Mikäli suurtalouskeittiön asiakaskunta on laaja (ns. vauvasta vaariin), pyritään ruokalista suunnittelemaan niin, että sitä voidaan hyödyntää laajasti eri asiakasryhmille. Laitekapasiteetilla ja henkilöresursseilla on suuri merkitys varsinkin suurtalouskeittiön ruokalistan suunnittelussa ja uusien tuotantotapojen myötä on mahdollistettu resurssien tehokkaampi hyödyntäminen. Pois ovat jääneet ne päivät, jolloin suurtalouskeittiössä valmistettiin aamulla päivän lounasruoka ja keittiö seisoi loppupäivän tyhjillään.

Oli kyseessä sitten ravintola tai suurtalouskeittiö, tulisi ruokalistasuunnittelussa huomioida raaka-aineiden saatavuus, kausituotteet, kestävän kehityksen periaatteet, ruoan turvallisuus ja sekä tietenkin asiakkaiden odotukset ja yrityksen linjaukset.

Koskaan ei voida kuitenkaan varmuudella tietää, mikä annos menestyy, ja vaikka annos olisikin kesällä suosittu, saattaa se talvella jäädä syömättä. Lisäksi asiakkaat arvostavat yhtä paljon vaihtelevuutta kuin muuttumattomuutta, joten ruokalistasuunnittelu onkin jatkuvaa tasapainoilua näiden kahden välillä.

 

Ravitsemusalan tuotannonohjausjärjestelmät osana ruokalistasuunnittelua

Ruokalistan suunnittelu tietojärjestelmiä hyödyntäen on nykypäivää. Asiakkaat vaativat entistä enemmän tietoa ruoan ravitsemuksellisuudesta, allergeeneistä ja ainesosista, ja tietojärjestelmät mahdollistavat tämän tiedon esilletuomisen nopeasti ja vaivattomasti. Jo viikonkin mittaisen ruokalistan tekeminen ilman siihen tarkoitettua tietojärjestelmää on tuskaa, mikäli asiakkaalle halutaan tarjota muutakin tietoa kuin ruoan nimi.

Tuotannonohjausjärjestelmän avulla voidaan usein:

  • tarkastella ruokalistan ravitsemussisältöä ja verrata sitä ravitsemussuosituksiin
  • tehdä kustannuslaskentaa
  • arvioida annoskokoja ja ruokailijamääriä ja tulostaa näihin perustuen esimerkiksi ostoslista tai ruokaohjeet
  • seurata ruoan menekkiä ja hävikkiä

Aika näyttää, kuinka tietojärjestelmät kehittyvät ja millaisia vaikutuksia sillä on tulevaisuudessa ruokalistan suunnitteluun. Asiakkaiden nähtäville voidaan tuottaa entistä enemmän aterioihin liittyvää tietoa ja ehkä tekoäly mullistaa koko toiminnon ja tulevaisuudessa ohjelma ehdottaa ruokalistalle muutoksia asiakaspalautteisiin, hävikkimääriin, raaka-aineiden saatavuuteen ja ravitsemussuosituksiin perustuen. Sitä odotellessa on tarjottavien aterioiden päättäminen kuitenkin vielä ruokalistasuunnittelijan tehtävä.

JAMIX RUOKATUOTANTO -ohjelma varmistaa ruuan tasalaatuisuuden ja säästää työaikaa

Liikelaitos Aleksia huolehtii Nurmijärven kunnan reilun 40 000 asukkaan ruokapalveluista kattaen varhaiskasvatuksen ja koulujen, henkilöstön, ikäihmisten ja laitosten ateriat sekä kokous- ja vierastarjoilut.

– Sujuvuutta keittiön arkeen JAMIX tuo sillä tavalla, että pystytään toimittamaan oikeat määrät ruokaa ja tilaamaan oikeita asioita oikeaan aikaan, kertoo Aleksia ruoka- ja siivouspalveluiden ruokatuotannonohjaaja Teija Määttä

 

”Tasalaatuista, hyvää ja maistuvaa ruokaa.”

– Meillä on 12 valmistuskeittiötä ja kaiken kaikkiaan reilu 50 toimipistettä, joissa ruokaa syödään. Päivittäin tehdään noin 14 000 ateriaa. Aikanaan oli jokaisella keittiöllä vähän omanlaisia ruokaohjeita ja ruoka-aineita, ja taso varmaan vaihteli. Tänä päivänä pystytään valmistamaan tasalaatuista ruokaa ja jokainen tietää, mistä raaka-aineista se kyseinen ruoka on valmistettu, Teija Määttä kertoo.

 

Työaikaa säästyy ohjelman hoitaessa tarvittavat laskelmat

– Olisi mahdotonta hallita tällaista isoa kokonaisuutta, jos ei olisi käytössä ruokatuotannon ohjausjärjestelmää. Työaikaa säästyy, koska ohjelma laskee meille tilattavia määriä. Ei tarvitse käsin joistakin lippulappusista katsella ja laskea yhteen minkä verran mitäkin tarvitsisi tilata, summaa Teija Määttä järjestelmän hyötyjä.

 

Ruokalista mobiilisovelluksessa

– Maksuttoman mobiilisovelluksen avulla asiakkaiden on mahdollista nähdä mitä meillä kouluissa ja päiväkodeissa on ruokalistalla. Sisällön lisäksi sovelluksessa näkyy ainesosat ja ravintoarvotiedot. JAMIX MENU -sovellusta käyttävät myös meidän palvelukeittiöt eli se on myös keittiöllä yhtenä työkaluna – siellä on varmasti se viimeisin ja oikein tieto siitä ruuasta, kiteyttää Määttä lopuksi.

JAMIX RUOKATUOTANTO tarjoaa pitkälle vietyä näkyvyyttä myös asiakkaiden suuntaan

Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu fuusioituivat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakouluksi eli Xamkiksi 1.1.2017. Xamkin ravintolapalveluihin kuuluu yhteensä seitsemän ravintolaa neljällä eri paikkakunnalla. Kaikki ravintolat tarjoavat lounas- ja kahvilapalveluja sekä tilaustarjoiluja niin Xamkin opiskelijoille ja henkilökunnalle kuin muillekin asiakkaille. JAMIX RUOKATUOTANTO -ohjelmistoa hyödynnetään Xamkissa sekä arjen työkaluna keittiössä että asiakasviestinnän välineenä.

Xamkin ravintolapalveluiden palvelupäällikkö Minna-Mari Mentula kertoo olevansa tyytyväinen JAMIXin kanssa tehtävään yhteistyöhön:

– JAMIX on ollut Mikkelin ammattikorkeakoulussa käytössä jo vuodesta 2013. Aikaisemmin oli käytössä toinen ruokatuotannon ohjausjärjestelmä ja haluttiin kotimainen, ketterämpi järjestelmä.

”JAMIX on arjen työkalu ravintolapäälliköille ja tavaran tilaajille.”

Ravintola Kasarminan ravintolapäällikkö Margit Neuvonen toteaa, että JAMIX on ehdoton työkalu, jota ilman työ eivät onnistu – ei päivää ilman JAMIXia, se täytyy olla!

JAMIX-ohjelmiston avulla ruokalistan tiedot vaivattomasti asiakkaille

– JAMIXin käyttö näkyy myös asiakkaille. Jokaisen ravintolan sisääntulossa on JAMIX MENU -tablettinäyttö, josta asiakas näkee päivän ruokalistan. Lisäksi ravintola Kasarminassa on älylinjasto, joka tuo yhden vaihtoehdon lisää JAMIXin hyödyntämiseen asiakasviestinnässä. Asiakas näkee älylinjastosta ottamalleen annokselle ravintosisältötiedot, kertoo ravintolapäällikkö Margit Neuvonen ja kiteyttää lopuksi:

Hyvin pitkälle vietyä näkyvyyttä asiakkaan suuntaan.