Ilmastoannos

Pääkaupunkiseudun ravintoloissa nautitaan ilmastoystävällisiä annoksia

Ilmastoannos-kampanja nostaa ilmastoystävälliset annokset ravintoloiden ruokalistoille 25.10–28.11.2021. Pääkaupunkiseudulta kokeiluun on ilmoittautunut noin 50 ravintolaa, jotka tarjoilevat päivittäin vähintään yhden ilmastoannoksen. Ilmastoannoksen hiilijalanjälki on keskimääräistä pienempi ja sen tunnistaa sinivalkoisesta Ilmastoannos-merkistä. Kokeilun jälkeen Ilmastoannos-merkki jää ravintoloiden käyttöön.

Ilmastoannos-kampanjassa mukana olevat ravintolat saavat käyttöönsä hiilijalanjälkilaskurit ja sitoutuvat nostamaan ilmastoannokset ruokalistoilleen. Ravintola-asiakkaille helposti tunnistettava Ilmastoannos-merkki tarjoaa tietoa ilmastoystävällisistä valinnoista sekä vaivattoman tavan vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeen. Ravintola-alan toimijoiden kanssa yhteistyössä kehitetty Ilmastoannos-kampanja on osa Forum Virium Helsingin koordinoimaa Mission Zero Foodprint -hanketta.

Mikä ilmastoannos?

Ilmastoannos-merkki voidaan antaa ruoka-annokselle, jonka raaka-aineiden yhteenlaskettu hiilijalanjälki on enintään 1,0 kg CO2e, eli reilusti alle suomalaisen keskiarvon. Tällä hetkellä suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki ruokailun osalta on noin 4,8 kg CO2e päivässä. Sitran mukaan ruuan hiilijalanjäljen tulisi pienentyä tulevaisuudessa 60% mikäli halutaan päästä asetettuihin ilmastotavoitteisiin.

Pienilläkin ruokavalion muutoksilla voi tuntuvasti vähentää omaa hiilijalanjälkeä. Esimerkiksi sekaruokavalion ilmastovaikutusta voi pienentää noin 30–40% muuttamalla ruokavaliota enemmän kasvispainotteiseksi. Tämä periaate toteutuu myös ilmastoannoksissa: annokset ovat kasvisvoittoisia, vaikka voivatkin sisältää myös eläinperäisiä raaka-aineita.

Ravintolat lähteneet innostuneesti mukaan

Ilmastoannos-kampanja rohkaisee ravintoloita tarjoamaan asiakkailleen ilmastoystävällisiä vaihtoehtoja ja antaa käyttöön työkalut annosten hiilijalanjäljen laskentaan. Kampanja onkin otettu ravintoloissa innostuneesti vastaan ja mukaan on ilmoittautunut noin 50 toimipistettä pääkaupunkiseudulta. Ilmastoannoksia tarjoavat esimerkiksi Dylanin ravintolatSofia HelsinkiSushibar+WinePalmian ravintolat ja Löyly.

”Koemme tärkeäksi tarjota asiakkaillemme tietoa ruoan ilmastovaikutuksista, sillä se on arvojemme mukaista toimintaa. Osana ilmastotoimia ja liiketoiminnan kehittämistä Dylan ravintoloissa pohditaan myös keinoja esimerkiksi kierrätyksen tehostamiseen ja hävikkiruuan minimoimiseen”, kertoo markkinointipäällikkö Miia Pirttijärvi Soupster Familysta.

Vastuullisuuskysymykset ovat ravintola-alalla keskeisiä ja yhä useampi ravintola haluaa omalta osaltaan tukea pyrkimyksiä kohti hiilineutraalisuustavoitteita. Helsingin kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä ja hallitusohjelman mukainen kansallinen tavoite on 2035.

”Ilmastovaikutukset ovat keskeinen teema pääkaupunkiseudun elinkeinotoiminnan edistämisessä ja ne ovat tärkeitä myös kaupunkilaisille. Hiilineutraalisuustavoitteisiin pääsemiseksi on olennaista luoda kuluttajille mahdollisuuksia tehdä ekologisia valintoja helposti. Ilmastoannoksen avulla voidaan kehittää kulutustottumusten läpinäkyvyyttä ja siten mahdollistaa ympäristön kannalta kestävämmät valinnat”, sanoo Jukka-Pekka Tolvanen, ravintolayhteistyöstä vastaava Helsingin kaupungin yritysasiamies.

Ilmastoannos-kampanjan toteuttaa Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki. Mukana yhteistyössä ovat Helsingin kaupunkiHSYUnilever Food SolutionsJamixClonetLounastajaTableOnline ja Positive Impact. Kampanja on osa Euroopan aluekehitysrahaston ja Uudenmaan liiton rahoittamaa Mission Zero Foodprint -hanketta, jonka tavoitteena on auttaa ravintoloita ja muita ruokapalveluyrityksiä kohti hiilineutraalimpaa toimintaa.

Ilmastoannos-kampanjaan osallistuvat ravintolat löytyvät täältä.

Lue lisää Ilmastoannos.fi-osoitteesta.

Mission Zero Foodprint -hankkeen tavoitteena on kehittää Uudenmaan alueen pienten ja keskisuurten ravintola- ja ruokapalveluyritysten toimintaa hiilineutraalimmaksi, sekä vahvistaa alan yritysten välistä yhteistyötä. Hankkeen koordinaattorina toimii Forum Virium Helsinki ja toisena toteuttajana Laurea-ammattikorkeakoulu. Vuosina 2019–2021 toteutettavan hankkeen rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Uudenmaanliitto. 

Lisätietoja:

Kaisa Spilling

Development Manager


#smartkalasatama #agilepiloting #livinglab #co-creation Mobile: +358 40 744 8831 kaisa.spilling(at)forumvirium.fi

 Annamaria Rossi

Projektipäällikkö


#fiksukalasatama #virtuaalivehreä #missionzerofoodprint puh. +358 50 491 2270 annamaria.rossi(at)forumvirium.fi

  
Kestävän kehityksen tavoitteet

Vastuullisuus yksittäisessä keittiössä rakentaa kestävää kehitystä sekä kansallisesti että globaalisti

Teksti: Anna Skyttä

”Ruoka on enemmän, kuin jotain mitä me syömme. Tavat, joilla tuotamme, prosessoimme ja kulutamme ruokaa koskettavat kaikkia elämänmuotoja tällä planeetalla. Se on kulttuuriemme, talouksiemme ja luontosuhteemme perusta.” Ruokajärjestelmien huippukokous 2021 -video

Tavoitteena oikeudenmukainen maailma, jossa kukaan ei jää kehityksestä jälkeen

Vuonna 2015 YK:n jäsenmaat sopivat kestävän kehityksen mukaisesta Agenda2030-toimintaohjelmasta, joka sisältää 17 maailmanlaajuista tavoitetta äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen. Ruoka linkittyy useisiin Agenda2030-tavoitteisiin sekä suoraan että välillisesti. Syyskuussa YK:n yleiskokouksen yhteydessä järjestetään erillinen Agenda2030:een liittyvä Ruokajärjestelmien huippukokous 2021, jonka valmisteluun myös Suomi on osallistunut.

”Luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi”

Globaalissa mittakaavassa asetettuja tavoitteita on mahdotonta saavuttaa ilman niiden pilkkomista konkreettisemmalle tasolle. Yli sata maata on sitoutunut sisällyttämään Agenda2030-tavoitteet kansalliseen suunnitteluun. Suomessa Agenda2030-ohjelmaan liittyvää tietoa löytyy muun muassa valtioneuvoston kanslian ylläpitämältä kestavakehitys.fi-sivustolta.

Vastuullisuus on jalkautunut kansalliselta tasolta edelleen yrityksiin, yhteisöihin ja yksilötasolle. Matkailu- ja ravitsemisalaan liittyvää vastuullisuustietoa tarjoaa Suomessa esimerkiksi MaRa omilla nettisivuillaan. Vastuullisuuteen liittyen on käynnissä myös monenlaisia hankkeita. Hinku-verkosto kokoaa yhteen päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat, ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluja tarjoavat yritykset sekä energia- ja ilmastoalan asiantuntijat. EkoCentrian Vastuulliset ruokapalvelut -kehitysohjelmassa luodaan uusia toimintamalleja kestävän ruokajärjestelmän edistämiseksi ja ammattikeittiöiden kulutuksen päästöjen vähentämiseksi. Sitoumus2050.fi-palvelussa yritykset, kansalaisyhteiskunnan toimijat sekä julkinen sektori voivat tehdä konkreettisia sitoumuksia edistämään kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

Edellä on nostettu esiin vain muutamia vastuullisuuteen liittyviä sivustoja tai hankkeita. Yrityksissä ja yhteisöissä on viime vuosina tehty huimat määrät töitä vastuullisuuden parissa. On asetettu tavoitteita ja määritetty toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi. Globaalissa mittakaavassa Agenda2030 voi vaikuttaa hieman etäiseltä ja yksittäisen ihmisen tai organisaation näkökulmasta jopa asialta, johon on vaikea vaikuttaa. Kun raapaisee pintaa syvemmälle, niin huomaa, että Agenda2030-tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään töitä kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja kaikilla osa-alueilla. Jatkuva työ vastuullisuuden eteen vie asioita myös jatkuvasti eteenpäin. Koko ajan otetaan pieniä, ja ehkä välillä vähän isompiakin askelia Agenda2030-tavoitetilannetta kohti – vaikka se maaliviiva häämöttääkin vasta jossain vuosien päässä.

Ruuan kulutustavat avainasemassa ruuan ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Ruuan ilmastovaikutus on lähes yhtä suuri kuin asumisen tai liikenteen. Ilmastovaikutuksia syntyy erityisesti ruuan alkutuotannossa mutta niiden vähentämiseksi on tehtävä töitä ruokaketjun loppupäässä. Se mitä ja miten kulutamme vaikuttaa nimittäin suoraan alkutuotantoon. Mahdollisimman vähän kuormittavien ruokien suosiminen kasvattaa niiden osuutta ruuantuotannossa, jolloin enemmän kuormittavien osuus vähenee. Hävikkiä minimoimalla puolestaan vältetään sekä turhaan tuotetun ruuan että ruokajätteen aiheuttamat ilmastovaikutukset.

Ammattikeittiöissä valmistetaan Suomessa yli 700 miljoonaa annosta vuodessa. Vaikka kuluttaja loppukädessä valitsee syömänsä ruuat myös kodin ulkopuolella, on ravitsemispalveluilla mahdollisuus ohjata kuluttajia ympäristöystävällisempiin valintoihin tuomalla ruokalistoille ilmastoystävällisiä vaihtoehtoja. Lautasille jäävän ruokahävikin määrää voidaan vähentää esimerkiksi annoskokoja pienentämällä tai opastamalla asiakkaita itsepalvelulinjastossa kohtuullisen kokoisiin annoksiin.

Vastuullinen keittiö - JAMIXVastuullisuus yksittäisessä ammattikeittiössä muodostuu monen eri tekijän summana aina suunnittelusta toteutukseen. JAMIX-keittiöjärjestelmä tukee kestävän kehityksen mukaista toimintaa monipuolisesti jo suunnitteluvaiheesta lähtien. JAMIX CO2-laskuri tarjoaa tietoa ruuan hiilijalanjäljestä ja mahdollistaa ilmastonäkökulman huomioimisen ruokaohjeita ja ruokalistoja suunnitellessa. Lisäksi kokonaisvaltainen järjestelmä sisältää monipuoliset työkalut hävikin vähentämiseen ja hävikin seurantaan.

Pienistä puroista muodostuu iso virta. Sanonta pätee niin yksittäisen keittiön omien vastuullisuustavoitteiden saavuttamiseen, kuin niiden saavuttamiseen sekä kansallisessa että globaalissa mittakaavassa.

JAMIX tarjoaa Hungry Planetille kattavat työkalut reseptien hallintaan

Kuvassa: Hungry Planetin kulinaarinen tiimi

Amerikkalainen Hungry Planet on käyttänyt JAMIX-keittiöjärjestelmää vuodesta 2020 reseptiensä ja kulinaarisen tietokantansa hallintaan. Hungry Planet valmistaa täyden valikoiman keittiömestareiden luomia, kasvipohjaisia lihoja, joilla voi täysin korvata perinteiset lihat missä tahansa ruuassa, kattaen kaikki eläinkunnan proteiinin lähteet. Hungry Planetin tuotteet ovat käytössä tai saatavilla tuhansissa paikoissa Yhdysvalloissa, Australiassa ja Uudessa Seelannissa: Ruokaravintoloissa, yliopistoruokailussa, sairaaloissa, vähittäiskaupoissa sekä deli-myymälöissä. JAMIX-keittiöjärjestelmän ansiosta Hungry Planetin ruokaohjeet kaikkine oleellisine tietoineen ovat helposti kulinaarisen tiimin saatavilla. Ohjelmaan sisältyvän CO2-laskurin avulla järjestelmä auttaa myös valitsemaan ympäristön kannalta parhaat raaka-aineet.

JAMIX toimii reseptitietokantana sadoille ruokaohjeille

”Jamixilla on keskeinen rooli Hungry Planetin kulinaariselle tiimille. Se on päätietokanta sadoille ruokaohjeille – ja luku kasvaa joka viikko. Reseptitietokannan lisäksi kulinaarinen tiimimme luo Jamixiin ruokalistoja, muodostaa tarveainelistoja sekä tarkastelee reseptiemme hiilijalanjälkeä”, kertoo Chief Culinary Officer Ron DeSantis. Koko Hungry Planetin kulinaarinen tiimi käyttää ohjelmaa ja jokaisella tiimin jäsenellä on ohjelmassa henkilökohtainen työkansio. Työkansioiden avulla jokainen voi luoda omia, yksityisiä reseptejä ohjelmaan mutta myös halutessaan jakaa ne muille käyttäjille. Hungry Planetilla kulinaarisen tiimin jäsenet kehittävät uusia reseptejä henkilökohtaisissa työkansioissaan ja kun tuotekehitys on saatu päätökseen, nuo reseptit lisätään yhteiseen kansioon.

Järjestelmä mahdollistaa reseptien monipuolisen hyödyntämisen

JAMIX-ohjelman ansiosta hyväksytyt reseptit ovat helposti Hungry Planetin kulinaarisen tiimin saatavilla. ”Ravitsemuksellisten tietojen sekä hiilijalanjäljen tarkastelu on helppoa, koska järjestelmä laskee tiedot automaattisesti ruokaohjeille. Järjestelmässä on myös kuvat sekä valmiista annoksista että niiden valmistuksesta vaiheittain”, listaa keittiömestari Ron DeSantis järjestelmän hyötyjä. ”Keittiömestareidemme on helppo skaalata ruokaohjeita niin kuluttajille kuin ravitsemisalan toimijoille.”

”Operatiivisesti eroamme ravitsemispalvelujen tarjoajista, jotka valmistavat ruokaa päivittäin. Käyttömme on ensisijaisesti reseptien testaamista kaikille elintarvikealan alueille – kuluttajille ja ruokapalveluille. Kun kaikki tieto on yhdessä tietokannassa, kulinaarinen tiimimme pystyy vertaamaan ruokaohjeita toisiin ruokaohjeisiin, käyttämään reseptejä aliresepteinä, jakamaan raaka-aineita, säätämään raaka-aineiden määriä luodakseen ravitsemuksellisesti hyväksyttäviä reseptejä, sekä monia muita hyötyjä”, Ron selventää.

Tulevaisuus on vastuullisuutta ja järjestelmät auttavat sen tavoittelemisessa

Keittiömestari Ron DeSantis

”Hungry Planetin missiona on taittaa henkilökohtaisen ja planetaarisen terveyden käyrää ainoalla täysimittaisella valikoimalla herkullisia, ravitsevia, kasvipohjaisia lihoja. Vastuullisuus näkyy DNA:ssamme”, sanoo keittiömestari Ron. ”Planetaarisen terveyden parantaminen tarkoittaa kokonaisvaltaista sitoutumista vastuulliseen maatalouteen. Kasvipainotteinen ruoka on selkeästi vastaus moniin vastuullisuuteen liittyviin ponnisteluihin kaikkialla maailmassa. Käytämme Jamix CO2-laskuria, jotta muistamme valita ympäristön kannalta parhaat raaka-aineet.”

Ron on optimistinen tulevaisuuden suhteen ja näkee järjestelmät hyödyllisinä työkaluina vastuullisuuteen pyrkiessä: ”Me luomme tulevaisuuden. Uskomme, että meidän kaikkien sisällä on nälkä. Kun intohimo herkulliseen kohtaa halun oikeudenmukaiseen maailmaan, on mahdollista muuttaa asioita parempaan. Järjestelmät, kuten Jamix, mahdollistavat toimintamme vaikutusten seuraamisen sekä tarvittavien muutosten tekemisen luodaksemme terveellistä ja vastuullista ruokaa.”

Hinku

Johtava keittiöjärjestelmätoimittaja JAMIX mukaan Hinku-verkostoon

Johtava keittiöjärjestelmätoimittaja JAMIX on liittynyt mukaan Hinku-verkostoon. Hinku-verkosto on vuonna 2008 perustettu ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden verkosto, joka kokoaa yhteen kunnianhimoisiin päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat, ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluita tarjoavat yritykset sekä energia- ja ilmastoalan asiantuntijat.

Tavoitteena 80 % päästövähennys vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta

Hinku-verkostossa on jo mukana jo yli 70 Hinku-kuntaa sekä viisi Hinku-maakuntaa, jotka ovat sitoutuneet päästötavoitteeseen. Lisäksi Hinku-verkosto jakaa tietoa ilmastonmuutoksen hillinnän parhaista käytännöistä, tukee kuntien ilmastotyötä sekä luo kysyntää ilmastoystävällisille tuotteille ja palveluille.

Hinku-verkosto syntyi alun perin Suomen ympäristökeskuksen vetämässä Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeessa. Hinku-verkosto jatkaa yhä hankkeessa käynnistettyä työtä kuntien ilmastopäästöjen vähentämiseksi, paikallisen hyvinvoinnin edistämiseksi ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseksi.

JAMIX-keittiöjärjestelmä tukee kestävän kehityksen mukaista toimintaa

JAMIX-keittiöjärjestelmä on jo 30 vuoden ajan tukenut kestävän kehityksen mukaista toimintaa ammattikeittiöissä muun muassa ruokahävikin hallintaan liittyen. JAMIX on toiminut uranuurtajana myös ruuan hiilijalanjäljen laskennassa. Järjestelmässä jo pitkään mukana ollut CO2-laskuri laskee automaattisesti hiilijalanjäljen ruokaohjeille ja aterioille. JAMIX CO2-laskuri valittiin vuonna 2020 yhdeksi Gastron parhaista.

Järjestelmässä jo entuudestaan mukana olleita, vastuullisuutta tukevia ominaisuuksia viestimään JAMIX sai vastikään uuden vihreän ilmeen sekä Vastuullinen keittiö -tunnuksen. Yli puolet Suomen kunnista käyttää JAMIX-keittiöjärjestelmää ruokapalveluidensa hallintaan. JAMIXin asiakkaissa on runsaasti myös Hinku-kuntia. Liittyminen Hinku-verkostoon olikin tässä kohtaa JAMIXille hyvin luonteva jatkumo vastuullisuuden saralla.

JAMIXin uusi vihreä ilme viestii järjestelmän vastuullisuutta edistäviä ominaisuuksia

JAMIX-järjestelmä tukee kestävän kehityksen mukaista toimintaa keittiössä monipuolisesti jo suunnitteluvaiheesta lähtien. JAMIX CO2 -laskuri tarjoaa tietoa ruuan hiilijalanjäljestä. Lisäksi kokonaisvaltainen järjestelmä sisältää monipuoliset työkalut hävikin vähentämiseen. Hävikin vähentäminen pienentää merkittävästi keittiösi hiilijalanjälkeä ja säästää rahaa.

Edellä mainitut ominaisuudet ovat olleet JAMIX-järjestelmässä jo entuudestaan. Uuden vihreän ilmeemme sekä Vastuullinen keittiö -tunnuksemme myötä haluamme tuoda nämä kestävän kehityksen mukaista toimintaa tukevat ominaisuudet entistä paremmin esiin.

Ruuan ilmastovaikutus on lähes yhtä suuri kuin asumisen ja liikenteen

Vastuullinen keittiö - Kestävä kehitysSuurin osa ruuan ilmastopäästöistä aiheutuu raaka-aineista. Eläinperäisten tuotteiden ilmastovaikutus on keskimäärin suurempi kuin kasviperäisten tuotteiden. Poisheitetyn ruuan ongelma ei niinkään ole syntyvä biojäte vaan ruuan tuottamisesta aiheutuneet turhat ilmastovaikutukset. (ilmasto-opas.fi, saasyoda.fi)

JAMIX pienentää keittiösi hiilijalanjälkeä

Vastuullinen keittiö JAMIX Blogissa

Vastuullisuus on ollut teemana JAMIX Blogissa jo useamman vuoden ajan. Teemaan liittyvät artikkelit on koottu blogissamme Vastuullinen keittiö ja ruuan hiilijalanjälki -nimisen kategorian alle.

ruokatuotanto kestävän kehityksen tavoitteet

Ruokatuotanto osana kestävää kehitystä

Teksti: Matleena Autio

Kestävän kehityksen tavoitteena on taata tuleville sukupolville vähintään yhtä hyvät toimintamahdollisuudet kuin meillä on nyt. Taloudellisten näkökulmien lisäksi myös ympäristö ja ihminen tulee huomioida kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa, jotta tähän tavoitteeseen päästään.

Kestävien tuotantotapojen löytäminen ja hyödyntäminen ovat avainasemassa, kun mietitään ruokatuotantoa osana kestävää kehitystä. Ostopäätöksillään jokainen meistä voi vaikuttaa, erityisesti silloin, kun tuotantotavoista informoidaan avoimesti myös loppukuluttajaa.

Kestävän kehityksen tavoitteet

Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) kestävän kehityksen tavoitteet tähtäävät äärimmäisen köyhyyden poistamiseen ja kehitykseen, jossa huomioidaan yhteinen ympäristömme. Ruokatuotanto ja hyvä ravitsemus kytkeytyvät luontevasti lähes jokaiseen näistä tavoitteista.

Ei köyhyyttä eikä nälkää

Köyhyyden tunnusmerkkejä ovat tulojen puutteen lisäksi esimerkiksi aliravitsemus, huono terveys ja puutteelliset koulutusmahdollisuudet. Suuri osa maailman ihmisistä saa toimeentulonsa tavalla tai toisella ruokatuotantoon kytkeytyviltä aloilta. Riittävän toimeentulon takaaminen kaikille alkutuotannosta palvelusektorille saakka on siis yksi merkittävä tekijä köyhyyden vähentämisessä.

Ruokaturva on kaikkien ihmisten perusoikeus, joka toteutuu, kun jokaisella meistä on mahdollisuus hankkia riittävästi ravintoa terveelliseen ja aktiiviseen elämään. Luken mukaan turvallista ruokaa voisi riittää kaikille jo nyt, jos ruokaketjun kaikki osat saataisiin toimimaan moitteettomasti. Peruslähtökohtana tietysti on, että ravinnoksi kelpaavaa ruokaa ei mene turhaan hävikkiin missään ruokaketjun vaiheessa. Hävikin vähentäminen on siis tärkeää ympäristönäkökulman lisäksi myös ruokaturvan kannalta.

Kestävällä ruokatuotannolla terveyttä ja hyvinvointia, sekä kouluttautumismahdollisuuksia

Hyvällä ravitsemuksella on tärkeä merkitys terveydelle. Virheravitsemus altistaa puutostautien lisäksi monille pitkäaikaissairauksille ja vaikuttaa myös koulunkäyntiin. Nälkäisenä on vaikea keskittyä opiskeluun ja virheravitsemus saattaa jopa heikentää oppimistuloksia. Kouluruokaohjelmat ovatkin yksi tapa tukea hyvän koulutuksen tavoitetta myös matalamman tulotason maissa.

JAMIX-keittiöjärjestelmän avulla käyttäjä voi helposti varmistaa tarjoamiensa aterioiden ravitsemuslaadun vertaamalla ruokalistojen ravintosisältöä ohjelmasta löytyviin ravitsemussuosituksiin. Kun ruokaa ei suunnitella eikä valmisteta mutulla vaan tiedolla ja tarkkuudella, voivat kokit rauhassa keskittyä hienosäätämään ravitsemuksellisesti täysipainoisten aterioiden makuelämykset kohdalleen.

Ihmisarvoista työtä ja vastuullista kuluttamista – myös ruokatuotannossa

Ilmastokysymysten lisäksi ruokatuotanto on tärkeä osa-alue ihmisoikeuskeskustelussa. Kansainvälisen Reilun kaupan järjestelmän tavoitteena onkin, että myös kehittyvissä maissa viljelijöillä olisi mahdollisuus reiluun toimeentuloon ja päätösvalta omasta tulevaisuudestaan.

Ruokahävikin vähentäminen on yksi esimerkki vastuullisesta kuluttamisesta, johon jokainen meistä voi osallistua. YK:n ympäristöohjelma UNEP:n tuoreen raportin mukaan keskimäärin noin 17 prosenttia valmistetusta ruoasta menee hävikkiin ja kotitalouksien ruokahävikin määrä on todennäköisesti suurempi kuin aikaisemmin on arvoitu. JAMIX-järjestelmä auttaa ammattikeittiöitä myös hävikin vähentämisessä. Kun ateriasuunnittelussa hyödynnetään tuotannossa aiemmin kirjattua menekkiä, ei ruokaa tule valmistettua liikaa vain varmuuden vuoksi.

Ilmastotekoja veden alla ja maan päällä

Ihmisen aiheuttamista ympäristöpäästöistä noin viidennes tulee ruokatuotannosta. Ilmastoa lämmittävää metaania vapautuu ilmaan esimerkiksi märehtijöistä ja riisin viljelystä. UNEP:n mukaan yksin ruokahävikki vastaa jopa kymmenesosaa maailman kasvihuonekaasuista. Merielämää uhkaa ylikalastuksen ja ilmaston lämpenemisen lisäksi myös rannikkovesien rehevöityminen, joka johtuu suurelta osin maataloudessa käytettävien lannoitteiden valumisesta vesistöihin. Ruokatuotanto jos mikä on siis ilmastokysymys.

Vesivarannot ovat rajalliset ja veden käytön huomioiminen maataloudessa on yksi tärkeitä ympäristökysymyksiä. Myös metsät häviävät hälyttävää vauhtia karjalaitumiksi, sekä öljypalmu- ja soijaplantaasien alle. Ostopäätöksillämme voimme kuitenkin vaikuttaa ja kestävien viljelymenetelmien edellyttäminen tuotteilta, joita käytämme, on yksi tehokas keino. Ilmastopäästöjen lisäksi myös vesijalanjälki ja maankäyttö ovat tärkeitä ruokatuotannon ympäristövaikutusten arvioinnin työkaluja.

Yhteistyö ja kumppanuus tärkeä osa kestävää kehitystä

Jotta kestävän kehityksen tavoitteet voidaan saavuttaa, tarvitaan riittävä määrä laadukasta tietoa edistymisestämme eri osa-alueilla. Tavoitteisiin päästäksemme meidän on myös tehtävä yhteistyötä tasavertaisina kumppaneina yhteisen maapallomme hyväksi. JAMIX-keittiöjärjestelmän avulla tiedolla johtaminen tulee helposti osaksi arkirutiinia.

JAMIX mukana kestävän kehityksen tavoitteissa

JAMIX järjestelmä auttaa tuomaan ruokatuotannon eri osa-alueet näkyviksi. Toimittajilta voidaan edellyttää tiettyjen kriteerien täyttymistä esimerkiksi julkiseen kilpailutukseen tarjottavien tuotteiden osalta. Nämä kriteerit voidaan tuoda näkyviin myös loppukuluttajalle vaikkapa sydänmerkkinä, reilun kaupan merkkinä tai kestävän kalastuksen sertifikaattina.

Ruokatuotanto voi heilauttaa heiluria molempiin suuntiin – pahimmillaan ruokatuotanto voi polkea ihmisoikeuksia, sekä kiihdyttää ilmaston lämpenemistä ja lajikatoa, mutta parhaimmillaan sillä voidaan jopa korjata aiheutuneita vahinkoja esimerkiksi hiiliviljelyn ja reilun kaupan avulla.

Vieläkö joku haluaa ajatella, että kyse on vain ruokatuotannosta?

ravintola-alan nousevat trendit

Ravintola-alan nousevat trendit ja kulutuskäyttäytymisen muutokseen sopeutuminen

Teksti: Matleena Autio

Uuden vuoden alkaessa katsomme usein toiveikkaana tulevaan. Uusi vuosi tuo mukanaan lupauksen uudesta alusta. Nyt tuo lupaus on läsnä ehkä konkreettisemmin ja odotetumpana kuin aikaisemmin. Ravintola-alan nousevat trendit kiinnostavat myös poikkeusoloissa.

Tuskin kukaan meistä osasi vuosi sitten aavistaa, mitä 2020 toisi tullessaan. Kulunut vuosi oli erityisen raskas ravintola-alalle ja myös julkiset ruokapalvelut ovat toimineet kuin myrskyn heitteleminä. Asiakasmääriä on ollut entistä vaikeampi ennustaa ja uusia toimintamalleja on otettu käyttöön nopealla tahdilla niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla.

Mutta selvitty on. Poikkeusoloissa olemme ehkä löytäneet sellaisia uusia mahdollisuuksia, joita emme olisi huomanneet, jos toiminta olisi vain jatkunut entiseen malliin. Asiakasvirtojen hiljennyttyä on myös paremmin aikaa keskittyä olemassa olevien resurssien tehokkaaseen käyttöönottoon ja hioa prosessit kiireisempiä aikoja varten valmiiksi.

Pandemia näkyy asiakkaiden kulutuskäyttäytymisessä

Kuulin pari viikkoa sitten eräältä ravintola-alan ammattilaiselta, että kuluttajat arvostavat entistäkin enemmän helppoutta ja nopeutta ruoan valmistamisessa. Kun mietin omaa kulutuskäyttäytymistäni viime vuonna, uskon että hänen näkemyksensä osui oikeaan.

Useat meistä työskentelevät etänä kotoa käsin ja lounastapaamiset keskustan ravintoloissa ovat käyneet suhteellisen harvinaisiksi. Kun lounas on loihdittava omassa keittiössä ruokatunnin aikana, ovat nopeus ja helppous todellakin valttia. Puhumattakaan niistä tilanteista, kun pohjattoman nälkäiset nuoret pamahtavat lähes varoittamatta etäopetukseen ja kotikeittiön jääkaapille tartuntatilanteen sitä edellyttäessä.

Myös yrittäjät kertovat ravintola-aterioiden verkkotilausten ja kotiinkuljetusten tuplaantuneen viime vuonna (Yle 10.1.2021). Matkailu- ja ravintola-alan (MaRa) tutkimuksen mukaan 13 prosenttia kuluttajista aikoo käyttää ravintolaruoan kuljetuspalveluita jatkossa enemmän kuin ennen pandemiaa.

Ruokatuotantojärjestelmä helpottaa uusiin toimintatapoihin sopeutumista

Ravintola-aterioiden tilaaminen kotiin vaatii myös ravintoloilta erilaisia toimintatapoja kuin ravintolassa ruokailevan asiakkaiden palveleminen. Elintarvikeasetus esimerkiksi velvoittaa ilmoittamaan asiakkaalle pakatuissa elintarvikkeissa määrätyt tiedot, kuten säilyvyystiedon ja ainesosaluettelon. Näiden tietojen esiin tuominen on helppoa JAMIX-keittiöjärjestelmän avulla.

Kun asiakasmäärien ennustaminen on käynyt entistä haastavammaksi, on järkevää minimoida hävikki suunnittelemalla ruokaerien tuotanto mahdollisimman tehokkaaksi. JAMIX RUOKATUOTANTO -järjestelmän ainutlaatuisella Ruokavarasto-toiminnallisuudella voidaan helposti huomioida myymättä jääty ruoka ja tuoda se näkyviin esimerkiksi seuraavan päivän tuotantoa suunniteltaessa. Lisäksi vaikkapa järjestöjen kautta luovutetun ruoan määrä on helppo erottaa jätteeksi päätyvästä hävikistä, kun hävikki- ja menekkikirjaukset suunnitellaan ja toteutetaan tarkoituksenmukaisesti.

Nousevat trendit – ilmastoystävällisyys ja turvallisuus

Uusimmassa Maailman ravintolatrendit -tutkimuksessa (Kesko 2020) ilmastoystävällisyys, sekä terveys ja turvallisuus on listattu ravintola-alan nouseviksi trendeiksi. Luotettava tuotannonohjausjärjestelmä on ruokaturvallisuuden varmistamisessa ensiarvoisen tärkeä. JAMIX MENU -palvelun avulla ravintolan tarjonta on helppoa tuoda asiakkaiden nähtäville. Palvelussa asiakkaille voidaan vaivattomasti kertoa myös tarjolla olevien annosten allergeenit, ravintosisältö tai vaikkapa hiilijalanjälki.

Hiilijalanjälkilaskenta on lähes takuuvarmasti yksi niistä asioista, jotka tulevat ottamaan suuria harppauksia lähitulevaisuudessa. Kuluttajien mielenkiinto aihetta kohtaa on kasvanut jo pitkään ja pikkuhiljaa myös dataa laskennan pohjaksi alkaa olla saatavilla. Mielenkiintoisia nostoja hiilijalanjälkilaskennassa ovat esimerkiksi ruokatuotteiden ravintotiheyden kompensoiminen hiilijalanjäljessä, sekä ympäristöjalanjälki, jossa kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi huomioidaan myös muut ympäristöä kuormittavat tekijät kuten veden ja maaperän käyttö.

Onnistunut arjen piristys edellyttää odotusten täyttämistä

Kespron ravintolatrenditutkimuksen mukaan ulkona syömisestä on tullut arkipäivää ja tärkein syy ulkona syömiselle oli vastaajien mukaan ”arjen piristäminen”. Vaikka pandemia-aikana arjen piristämisestä ravintolaruoalla on voitu nauttia vain hyvin rajoitetusti, ei trendi näytä olevan katomassa mihinkään. Maran tutkimuksessa taas todettiin, että ruoan laatu on palannut tärkeimmäksi ruokailupaikan valintaan vaikuttavaksi tekijäksi.

Asiakkaat hakevat aktiivisesti tietoa ravintoloista ja asettavat odotuksensa näiden löytämiensä ennakkotietojen perusteella. Asiakastyytyväisyys edellyttää asiakkaiden odotusten täyttämistä ja onkin erittäin tärkeää, että ravintolan tiedot ovat ajantasaiset ja riittävän kattavat, sekä ennen kaikkea helposti löydettävissä. Ruokatuotanto-ohjelman avulla annoksiin liittyvät tiedot kulkevat sujuvasti suoraan tuotannosta asiakkaille saakka.

Toimintatapojen muutos tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia

Pandemia on muuttanut ainakin minun maailmankuvaani ja käyttäytymistäni paljon muutenkin kuin vain lentomatkailun ja maskien käytön osalta. Tuleva kevät tuo todennäköisesti mukanaan taas paljon sellaista, mitä emme olisi osanneet odottaa. Varmasti myös paljon hyvää. Muutos on aina myös mahdollisuus – ehkäpä muuttaa toimintatapoja entistäkin paremmaksi.


noutoruoka

Keittiöjärjestelmä auttaa myytävän tai luovutettavan hävikkiruuan hallinnassa

Teksti: Anna Skyttä

Ruokahävikin vähentäminen on tällä hetkellä pinnalla enemmän kuin koskaan. Tietoa, vinkkejä ja oppaita löytyy runsain määrin. Ruokahävikin vähentäminen kiinnostaa niin kuluttajia, elintarviketeollisuutta kuin ravitsemispalvelujen tarjoajia myös vuosittain vietettävän hävikkiviikon ulkopuolella, mikä on upea juttu. Tietoisuuden lisääntyminen ruokahävikin vähentämisen merkityksestä edistää myös konkreettisiin toimenpiteisiin tarttumista.

Valtion kestävän kehityksen yhtiön Motivan sekä sen yhteistyökumppaneiden ylläpitämältä Saa syödä! -sivustolta löytyy vinkkejä kestäviin ruokavalintoihin ja ruokahävikin vähentämiseen. Motiva julkaisi marraskuussa Hävikki hyödyksi -oppaan, josta löytyy Ruokaviraston tarkistamat selkeät vinkit hävikin myyntiin ja luovuttamiseen ruoka-avuksi.

Myytäväksi tai luovutettavaksi kelpaavaa hävikkiruokaa ei kannata laittaa biojätteeksi

Kuten Hävikki hyödyksi -oppaassakin todetaan, hävikin synnyn ehkäisy on tärkeintä. Hävikin ehkäisyssä tieto on avainasemassa. JAMIX-keittiöjärjestelmän avulla pystyt seuraamaan hävikin määrää faktapohjalta ja hävikin vähennystavoitteet on helppo asettaa täsmälliseen tietoon pohjautuen. Järjestelmän avulla seuraat myös asetettujen tavoitteiden toteutumista.

Ehkäisevistäkin toimenpiteistä huolimatta hävikkiä voi kuitenkin syntyä. Myytäväksi tai luovutettavaksi kelpaavaa hävikkiruokaa ei kannata laittaa biojätteeksi. Vähemmän biojätettä tarkoittaa sekä säästöä jätekustannuksiin että vähemmän kuormitusta ympäristölle. Lisäksi myymällä hävikkiruokaa – vaikka omakustannushinnallakin – saat syntyneet kulut katettua. Hävikkiruuan luovuttaminen hyväntekeväisyyteen auttaa kyseisten järjestöjen asiakkaita.

Järjestelmän avulla pystyt seuraamaan myydyn tai luovutetun hävikkiruuan määriä

JAMIX-keittiöjärjestelmä auttaa myytävän tai luovutettavan hävikkiruuan hallinnassa. Ylimääräistä ruokaa voi kirjata järjestelmään ainutlaatuisen Ruokavarasto-toiminnallisuuden avulla. Näin pysyt helposti ajan tasalla varastossa olevien valmiiden ruokien määristä. Ruokavarasto-toiminnallisuuden myötä pystyt järjestelmän avulla seuraamaan myös myydyn tai luovutetun hävikkiruuan määriä. Kun järjestelmään kirjataan tieto myös biojätteeseen päätyvästä hävikistä, pysyt hyvin kartalla kokonaisuudesta ja pystyt sen myötä suunnittelemaan tulevaisuutta tarkemmin.

Asiakkaille ilmoitettavat elintarviketiedot vaivattomasti

Myytävästä tai luovutettavasta hävikkiruuasta pitää myös ilmoittaa allergeenit. JAMIX-keittiöjärjestelmässä ruokaohjeiden tuoteselosteet, allergeeni- ja ravintoarvotiedot ovat automaattisesti ajan tasalla ja helposti hyödynnettävissä. Voit myös tulostaa tuoteseloste-etiketit elintarviketietoasetuksen mukaisin tiedoin myytävien tai luovutettavien hävikkiruokien pakkauksiin suoraan ohjelmasta.

Lisätietoa:

Hävikki hyödyksi -opas

Hävikistä hyvikiksi -opas

Haluatko kuulla lisää JAMIX-keittiöjärjestelmästä ja siitä, miten se auttaa sinua hävikkiruuan hallinnassa?

JAMIX CO2-laskuri laskee ruuan hiilijalanjäljen

Ruoan hiilijalanjälki esiin – jokainen voi toimia suunnannäyttäjänä!

Teksti: Matleena Autio

Ruoka on yksi kolmesta merkittävimmistä kulutuksen ilmastovaikutuksia aiheuttavasta tekijästä. Luonnonvarakeskuksen mukaan suurin osa ruoan ilmastovaikutuksista syntyy maatalouden päästöistä. Sen sijaan tuotteiden teollisen jalostuksen, pakkauksen ja kuljetuksen merkitys ruokatuotteiden ilmastovaikutukselle on suhteellisen vähäinen.

Ruoan hiilijalanjälkeä voidaan parhaiten pienentää suosimalla mahdollisimman vähän ilmastoa kuormittavia raaka-aineita, sekä minimoimalla hävikkiä.

Huomio kokonaisuuteen

Ruoan hiilijalanjäljen laskentaan on nopean Internet-haun perusteella tarjolla useita työkaluja. Näiden laskureiden tarkempi silmäily kuitenkin paljastaa hyvin nopeasti asian suurimman haasteen. Yhtenäistä standardia hiilijalanjälkilaskelmiin sisällytettäville osatekijöille ei ole käytössä ja eri toimijoiden arviot samankin tuotteen valmistamisen aiheuttamista hiilidioksidiekvivalenteista (CO2e) päästöistä voivat vaihdella suuresti. Vertaisarvioitua tutkimusta aiheesta tarvitaankin lisää.

Tuoteryhmittäin tai ruokavaliotasolla arvioitu ruoan hiilijalanjälki toimii suuntaviittana ja auttaa oman toimintamme vaikutusten arvioinnissa. Vaihtamalla osan proteiininlähteistä kasviperäisiin, voi jokainen meistä pienentää ruokavalionsa hiilijalanjälkeä. Samoin ruokalistasuunnittelussa voidaan tuoteryhmäkohtaisten CO2e-arvojen perusteella arvioida erityyppisten tuotteiden käytön ilmastovaikutuksia ja tehdä tuotevalintoja myös tämän tiedon pohjalta.

Tärkeintä kuitenkin on huolehtia siitä, että ruokahävikin määrä pysyy mahdollisimman pienenä. Hävikkiin päätyvän ruoan tuottamisesta aiheutuneet päästöt kuormittavat ilmastoamme täysin turhaan.

Ilmastoruoka on myös sydänruokaa

Oman ruokavalionsa ilmastovaikutuksia voi helposti kohtuullistaa seuraamalla suomalaisia ravitsemussuosituksia. Tutkimusten mukaan suomalaisten ruokavalion muuttuminen ravitsemussuositusten mukaiseksi pienentäisi ruokavalion ilmastovaikutuksia merkittävästi ja vähentäisi jo sinällään ruoan ympäristökuormitusta. Ravitsemussuosituksissa korostetaan kasvipohjaisten proteiininlähteiden ja kotimaisen kalan lisäämistä ruokavalioon. Sama neuvo pätee myös silloin, kun haluamme tehdä ilmaston kannalta parempia ruokavalintoja.

Kotimaiset palkokasvit ovat kestävämpi valinta kuin soija, ja riisi kannattaa ainakin toisinaan korvata vaikkapa täysjyväohralla. Myös luonnonkalojen ja satokauden kasvisten lisääminen ruokavalioon vähentää ruokavalion ilmastokuormitusta. Näin syksyllä voimmekin parantaa maailmaa nauttimalla onkireissujen saaliista, lähimetsien marjoista ja sienistä, sekä oman tai kavereiden puutarhojen antimista.

Ruoan hiilijalanjälki esiin myös asiakkaille

Ravintolaruokailun trenditutkimuksen mukaan ravintolaruokailujen määrä jatkaa kasvuaan. Kuluttajanäkökulmasta olisikin hienoa, jos voisin ravintolassa verrata ruokalistalla olevien tuotteiden hiilijalanjälkeä ja valita niin halutessani pienemmän hiilijalanjäljen omaavan ateriavaihtoehdon.

JAMIX RUOKATUOTANTO -ohjelman ainutlaatuinen CO2-laskuri laskee ruokaohjeille suuntaa antavan hiilijalanjäljen annoskoon ja ruoka-aineille linkitettyjen CO2e-arvojen perusteella. Reseptiikkaa ja ruokalistoja suunniteltaessa voidaan näin kokeilla eri tuotteiden vaikutusta kokonaisuuden hiilijalanjälkeen. JAMIX MENU -palvelussa ruoan hiilijalanjälki on mahdollista julkaista myös asiakkaille ruokalistan tietojen yhteydessä.

Ilmastonäkökulman huomioiminen on ravintolalle paitsi konkreettinen keino kantaa vastuuta yhteisestä ympäristöstämme, myös oivallinen tapa erottua joukosta ja tarjota lisäarvoa asiakkailleen.

Pienet purot

Yksittäisen kuluttajan tai pienen ravintolan valmistaman ruoan hiilijalanjälki voi tuntua pieneltä näpertelyltä valtioiden tai suuryritysten päästöihin verrattaessa. Pienetkin muutokset arjessamme ovat kuitenkin vaikuttavia, kun niitä toteutetaan pitkällä aikavälillä jokapäiväisessä toiminnassa. Pienetkin purot ovat merkityksellisiä ja ilmastoasioissa jokainen meistä voi toimia suunnan näyttäjänä.

Lisätietoa:

Luke: Ruoantuotannon ja -kulutuksen vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon

Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta: Ruokavaliomuutoksen vaikutukset ja muutosta tukevat politiikkayhdistelmät

Huomio ruokahävikin määrään auttaa sen vähentämisessä

Jopa viidesosa ruokapalveluiden tuottamasta ruoasta päätyy hävikkiin. Ruokatuotanto-ohjelma auttaa ammattikeittiöitä ruokahävikin määrän vähentämisessä. Myös ruokapalveluiden asiakkaat voivat vaikuttaa omalta osaltaan ruokahävikin määrään. Syyskuun toisella viikolla järjestettävä hävikkiviikko pyrkii jälleen nostamaan ruoan arvostusta ja kertomaan ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä.

Teksti: Matleena Autio

Sain hiljattain tilaisuuden pitkästä aikaa nauttia rauhallisesta hotelliaamupalasta. Olin työmatkalla, eikä tapaamisia ollut sovittuna aivan aamun ensimmäisille tunneille. Oma aamupalani on aika tylsä konsepti; leipä, jogurtti ja liian monta kupillista maitokahvia. Keittiöurani aikana monet tuotteet ovat tulleet jo niin tutuiksi, että hotelliaamiainen harvoin saa minut poikkeamaan rutiinistani. Suurella osalla hotellien asukkaista tilanne näyttäisi kuitenkin olevan päinvastoin. Buffet-tarjoilu saa monet lastaamaan lautasilleen valtavat määrät ruokaa, josta suuri osa jää lopulta kuitenkin syömättä.

Aamiaishuoneen läpi kulkiessani seurasin hämmentyneenä näkyä, jota olisi voinut verrata kuviin Rooman valtakunnan syömingeistä. Pöytä toisensa jälkeen notkui puoliksi syötyjä annoksia, joita tarjoilijat sitten siivosivat pois seuraavien ruokailijoiden kukkuraisten annosten tieltä. Ruokahävikin määrä ei näyttänyt häiritsevän ketään.

Syötkö silmillä, vai tarpeeseen?

Tutkimusten mukaan ruokahaluun vaikuttaa tarjolla oleva ruokalajien määrä. Tilanteissa, joissa ruokahalu on heikko, voidaan syödyn ruoan määrää usein lisätä tarjolla olevia vaihtoehtoja lisäämällä. Sama toimii toisinkin päin – jos tarjolla on vain yksi tai kaksi ruokalajia, syödyn ruoan kokonaismäärä jää usein pienemmäksi mitä pitopöydässä.

Tiedämme myös, että lautasen koolla voidaan vaikuttaa asiakkaan ottamaan ruokamäärään. Isommalle lautaselle keräämme helposti huomaamattamme enemmän ruokaa kuin pienemmälle. Lisäksi ruokalajien sijoittelu linjastossa voi vaikuttaa; yleensä linjaston alkupäässä olevia tuotteita otetaan lautaselle enemmän kuin linjastossa viimeisenä olevia tuotteita.

Ruokahävikin määrän vähentäminen

Ruokahävikkiä pyritään ravintoloissa vähentämään monin eri tavoin. Yllä mainitsemani psykologiset keinot ovat varmasti käytettyjen joukossa, mutta asiakkaiden huomiota ruokahävikin määrään kiinnitetään myös esimerkiksi infotauluilla. Tutkimusten mukaan jopa viidesosa ruokapalveluiden tuottamasta ruoasta jää hyödyntämättä ja päätyy ruokahävikiksi.

Suomessa on kiinnitetty kuluttajien huomiota ruokahävikin määrään viettämällä hävikkiviikkoa syyskuun alussa jo vuodesta 2013. Ruokahävikki muodosti lähes 10 prosenttia ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä vuosina 2010–2016. EU:n tavoite on ruokahävikin määrän vähentäminen 50 %:lla vuoteen 2030 mennessä ja EU edellyttääkin jatkossa, että jäsenmaiden tulee raportoida ruokajätteen määrä komissiolle. Luonnonvarakeskus aloitti vuonna 2018 kolmivuotisen hankkeen, jossa rakennetaan kansallista elintarvikejätteen seurantajärjestelmää yhdessä alan toimijoiden ja ministeriöiden kanssa.

Ruokatuotanto-ohjelma auttaa keittiöitä, mutta myös kuluttajien on otettava vastuuta

Ruokahävikin määrän kirjaamiseen on jo olemassa hyviä työkaluja. JAMIX RUOKATUOTANTO -ohjelmassa hävikkiä ja menekkiä voidaan kirjata suoraan ohjelmaan luoduille ruokalistoille, jolloin tiedot saadaan päivitettyä myös ruokalistojen katelaskentaan. BI-raporttiosiosta tiedot saadaan visuaalisessa muodossa esille vaikkapa raportointia varten. Ohjelmasta voi halutessaan tulostaa myös valmiit listat päivän tai viikon ruokalajeista ja niiden suunnitelluista valmistusmääristä tuotannon apulistoiksi.

Menekki- ja hävikkikirjauksilla voidaan siis parantaa menekin arviointia ja näin vähentää muodostuvaa linjastohävikkiä. Ohjelma myös laskee toteutuneen annoskoon kirjatun valmistusmäärän, myytyjen annosten ja hävikin perusteella – varsin käytännöllinen työkalu buffet-tarjoilun menekin ennustamiseen.

Tuotannosta ja linjastosta jäävän ruokahävikin määrän vähentämisessä ammattikeittiöitä siis auttaa ruokatuotanto-ohjelma. Lautashävikin määrään voidaan pyrkiä vaikuttamaan yllä mainitsemillani keinoilla, mutta loppupeleissä vastuu on meillä kuluttajilla. Otetaan lautaselle ruokaa vain sen verran, kun varmuudella jaksamme syödä ja haetaan sitten lisää niitä tuotteita, mitä haluamme vielä enemmän.

Syömättä jätetty ruoka on kallista sekä meille kuluttajille että keittiöille ja ennen kaikkea yhteiselle ympäristöllemme.

Lisätietoa:

Hävikkiviikko – Tietoa ruokahävikistä

Valtioneuvosto: Ruokahävikin torjuntaa tehostetaan, Suomen malli esillä komissiossa

Luke: Ruokahävikkiseuranta