ruokatuotanto kestävän kehityksen tavoitteet

Ruokatuotanto osana kestävää kehitystä

Teksti: Matleena Autio

Kestävän kehityksen tavoitteena on taata tuleville sukupolville vähintään yhtä hyvät toimintamahdollisuudet kuin meillä on nyt. Taloudellisten näkökulmien lisäksi myös ympäristö ja ihminen tulee huomioida kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa, jotta tähän tavoitteeseen päästään.

Kestävien tuotantotapojen löytäminen ja hyödyntäminen ovat avainasemassa, kun mietitään ruokatuotantoa osana kestävää kehitystä. Ostopäätöksillään jokainen meistä voi vaikuttaa, erityisesti silloin, kun tuotantotavoista informoidaan avoimesti myös loppukuluttajaa.

Kestävän kehityksen tavoitteet

Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) kestävän kehityksen tavoitteet tähtäävät äärimmäisen köyhyyden poistamiseen ja kehitykseen, jossa huomioidaan yhteinen ympäristömme. Ruokatuotanto ja hyvä ravitsemus kytkeytyvät luontevasti lähes jokaiseen näistä tavoitteista.

Ei köyhyyttä eikä nälkää

Köyhyyden tunnusmerkkejä ovat tulojen puutteen lisäksi esimerkiksi aliravitsemus, huono terveys ja puutteelliset koulutusmahdollisuudet. Suuri osa maailman ihmisistä saa toimeentulonsa tavalla tai toisella ruokatuotantoon kytkeytyviltä aloilta. Riittävän toimeentulon takaaminen kaikille alkutuotannosta palvelusektorille saakka on siis yksi merkittävä tekijä köyhyyden vähentämisessä.

Ruokaturva on kaikkien ihmisten perusoikeus, joka toteutuu, kun jokaisella meistä on mahdollisuus hankkia riittävästi ravintoa terveelliseen ja aktiiviseen elämään. Luken mukaan turvallista ruokaa voisi riittää kaikille jo nyt, jos ruokaketjun kaikki osat saataisiin toimimaan moitteettomasti. Peruslähtökohtana tietysti on, että ravinnoksi kelpaavaa ruokaa ei mene turhaan hävikkiin missään ruokaketjun vaiheessa. Hävikin vähentäminen on siis tärkeää ympäristönäkökulman lisäksi myös ruokaturvan kannalta.

Kestävällä ruokatuotannolla terveyttä ja hyvinvointia, sekä kouluttautumismahdollisuuksia

Hyvällä ravitsemuksella on tärkeä merkitys terveydelle. Virheravitsemus altistaa puutostautien lisäksi monille pitkäaikaissairauksille ja vaikuttaa myös koulunkäyntiin. Nälkäisenä on vaikea keskittyä opiskeluun ja virheravitsemus saattaa jopa heikentää oppimistuloksia. Kouluruokaohjelmat ovatkin yksi tapa tukea hyvän koulutuksen tavoitetta myös matalamman tulotason maissa.

JAMIX-keittiöjärjestelmän avulla käyttäjä voi helposti varmistaa tarjoamiensa aterioiden ravitsemuslaadun vertaamalla ruokalistojen ravintosisältöä ohjelmasta löytyviin ravitsemussuosituksiin. Kun ruokaa ei suunnitella eikä valmisteta mutulla vaan tiedolla ja tarkkuudella, voivat kokit rauhassa keskittyä hienosäätämään ravitsemuksellisesti täysipainoisten aterioiden makuelämykset kohdalleen.

Ihmisarvoista työtä ja vastuullista kuluttamista – myös ruokatuotannossa

Ilmastokysymysten lisäksi ruokatuotanto on tärkeä osa-alue ihmisoikeuskeskustelussa. Kansainvälisen Reilun kaupan järjestelmän tavoitteena onkin, että myös kehittyvissä maissa viljelijöillä olisi mahdollisuus reiluun toimeentuloon ja päätösvalta omasta tulevaisuudestaan.

Ruokahävikin vähentäminen on yksi esimerkki vastuullisesta kuluttamisesta, johon jokainen meistä voi osallistua. YK:n ympäristöohjelma UNEP:n tuoreen raportin mukaan keskimäärin noin 17 prosenttia valmistetusta ruoasta menee hävikkiin ja kotitalouksien ruokahävikin määrä on todennäköisesti suurempi kuin aikaisemmin on arvoitu. JAMIX-järjestelmä auttaa ammattikeittiöitä myös hävikin vähentämisessä. Kun ateriasuunnittelussa hyödynnetään tuotannossa aiemmin kirjattua menekkiä, ei ruokaa tule valmistettua liikaa vain varmuuden vuoksi.

Ilmastotekoja veden alla ja maan päällä

Ihmisen aiheuttamista ympäristöpäästöistä noin viidennes tulee ruokatuotannosta. Ilmastoa lämmittävää metaania vapautuu ilmaan esimerkiksi märehtijöistä ja riisin viljelystä. UNEP:n mukaan yksin ruokahävikki vastaa jopa kymmenesosaa maailman kasvihuonekaasuista. Merielämää uhkaa ylikalastuksen ja ilmaston lämpenemisen lisäksi myös rannikkovesien rehevöityminen, joka johtuu suurelta osin maataloudessa käytettävien lannoitteiden valumisesta vesistöihin. Ruokatuotanto jos mikä on siis ilmastokysymys.

Vesivarannot ovat rajalliset ja veden käytön huomioiminen maataloudessa on yksi tärkeitä ympäristökysymyksiä. Myös metsät häviävät hälyttävää vauhtia karjalaitumiksi, sekä öljypalmu- ja soijaplantaasien alle. Ostopäätöksillämme voimme kuitenkin vaikuttaa ja kestävien viljelymenetelmien edellyttäminen tuotteilta, joita käytämme, on yksi tehokas keino. Ilmastopäästöjen lisäksi myös vesijalanjälki ja maankäyttö ovat tärkeitä ruokatuotannon ympäristövaikutusten arvioinnin työkaluja.

Yhteistyö ja kumppanuus tärkeä osa kestävää kehitystä

Jotta kestävän kehityksen tavoitteet voidaan saavuttaa, tarvitaan riittävä määrä laadukasta tietoa edistymisestämme eri osa-alueilla. Tavoitteisiin päästäksemme meidän on myös tehtävä yhteistyötä tasavertaisina kumppaneina yhteisen maapallomme hyväksi. JAMIX-keittiöjärjestelmän avulla tiedolla johtaminen tulee helposti osaksi arkirutiinia.

JAMIX mukana kestävän kehityksen tavoitteissa

JAMIX järjestelmä auttaa tuomaan ruokatuotannon eri osa-alueet näkyviksi. Toimittajilta voidaan edellyttää tiettyjen kriteerien täyttymistä esimerkiksi julkiseen kilpailutukseen tarjottavien tuotteiden osalta. Nämä kriteerit voidaan tuoda näkyviin myös loppukuluttajalle vaikkapa sydänmerkkinä, reilun kaupan merkkinä tai kestävän kalastuksen sertifikaattina.

Ruokatuotanto voi heilauttaa heiluria molempiin suuntiin – pahimmillaan ruokatuotanto voi polkea ihmisoikeuksia, sekä kiihdyttää ilmaston lämpenemistä ja lajikatoa, mutta parhaimmillaan sillä voidaan jopa korjata aiheutuneita vahinkoja esimerkiksi hiiliviljelyn ja reilun kaupan avulla.

Vieläkö joku haluaa ajatella, että kyse on vain ruokatuotannosta?

Posted in Vastuullinen keittiö ja ruuan hiilijalanjälki and tagged , , , .