Maksutonta kouluruokaa jo 70 vuoden ajan

Jaa tämä postaus

Teksti: Anna Skyttä

Maksuttomat kouluateriat ensimmäisenä maailmassa

Vuonna 1943 Suomessa säädettiin ensimmäisenä maailmassa laki maksuttomasta kouluruokailusta. Viiden vuoden sisällä lain säätämisestä kaikille kansakoulun oppilaille tuli tarjota maksuton ateria jokaisena koulupäivänä. Lisäksi laissa säädettiin, että oppilaiden piti kouluajan ulkopuolella kasvattaa ja kerätä ruokatarpeita kouluruokailua varten. Yhtenä esimerkkinä osallistamisesta jokaisen oppilaan piti tuoda 2 litraa puolukoita kouluun. Marjat käytettiin ruispuolukkapuuron valmistamiseen, mikä oli tuona aikana yleinen ruoka.

Ravitsemuksen lisäksi kouluruokailussa on kyse paljon muustakin

Viiden vuoden siirtymäajan jälkeen, vuonna 1948 koululaisille alettiin tarjota maksuttomia aterioita. Ruokalista koostui tuohon aikaan erilaisista puuroista ja keitoista. Kouluruokailua säätelevää lakia on luonnollisesti vuosien saatossa muokattu. Kouluruokailun perimmäisenä tarkoituksena on kuitenkin aina ollut ravitsemuksellisuus. Tänä päivänä ravitsemuksellisen näkökulman rinnalle ovat nousseet myös opetuksellinen ja sosiaalinen näkökulma. Lapset oppivat yhdessä ruokaillessaan sosiaalisia taitoja, vuorovaikutusta sekä toisten huomioon ottamista. Kouluruokailu tarjoaa myös mahdollisuuden oppia ruokakulttuuria, hyviä tapoja sekä ruuan arvostusta. Ja nykyäänhän koululaisten ei enää tarvitse kasvattaa tai kerätä ruokatarpeita koulua varten. Sen sijaan heillä on nykyään mahdollisuus vaikuttaa kouluruokailuun erilaisten palautekanavien kautta.

Tuotannonohjausjärjestelmä tekee koulukeittiön työstä helpompaa

Tänä päivänä lähes miljoona lasta ja nuorta nauttii maksuttoman aterian jokaisena koulupäivänä. Suurin osa kouluruokaloista hyödyntää tuotannonohjausjärjestelmää varmistaakseen ruuan ravitsemuksellisen sisällön ja pitääkseen samaan aikaan kustannukset annettujen tavoitteiden mukaisina. Edellisten lisäksi järjestelmä pitää reseptiikan tallessa sekä helpottaa ja nopeuttaa ruokalistasuunnittelua. Järjestelmästä voidaan jopa julkaista viikoittaiset ruokalistat nettiin tai mobiiliappiin oppilaita ja heidän vanhempiaan varten.

Suurin osa kouluissa tarjottavasta ruuasta valmistetaan nykyään keskuskeittiöissä – joko osittain tai kokonaan – mistä se toimitetaan yksittäisiin kouluihin. Tuotannonohjausjärjestelmän avulla koulut voivat tehdä tilauksensa keskuskeittiölle ja keskuskeittiö puolestaan näkee kaikki sille tehdyt tilaukset järjestelmässä tuotantoa varten. Järjestelmä myös laskee raaka-ainetarpeet ruokalistaan tai tuotantotilauksiin perustuen, mikä helpottaa ja nopeuttaa tilaamista. Yli puolet Suomen kunnista hyödyntää JAMIX-ohjelmistoa ravitsemispalveluidensa, ja sen myötä myös kouluruokailun tuotannossa.

Puuroista ja keitoista moninaiseen valikoimaan

Seitsemässä vuosikymmenessä koulujen ruokalistoista on tullut monipuolisempia alkuvuosiin verrattuna. Kun minä olin koulussa lempiruokiani olivat pinaattikeitto, pinaattiletut ja kalapuikot. Kanaviillokki oli yksi epämieluisemmista ruuista. Kouluvuoteni ovat jo kaukana takana päin mutta sekä suosikkini että inhokkini löytyvät kaikkien aikojen kouluruokien top 10 -listalta (Lähde: Fazer Foodservice -äänestys):

  1. Lihapullat ja perunamuusi
  2. Makaronilaatikko
  3. Pinaattiletut
  4. Kalapuikot
  5. Broiler-currykastike ja riisi
  6. Kasvispihvit
  7. Kanaviillokki
  8. Puurot
  9. Keitot
  10. Pastaruoat

Lue lisää artikkeleita