Ilmastoannos

Pääkaupunkiseudun ravintoloissa nautitaan ilmastoystävällisiä annoksia

Ilmastoannos-kampanja nostaa ilmastoystävälliset annokset ravintoloiden ruokalistoille 25.10–28.11.2021. Pääkaupunkiseudulta kokeiluun on ilmoittautunut noin 50 ravintolaa, jotka tarjoilevat päivittäin vähintään yhden ilmastoannoksen. Ilmastoannoksen hiilijalanjälki on keskimääräistä pienempi ja sen tunnistaa sinivalkoisesta Ilmastoannos-merkistä. Kokeilun jälkeen Ilmastoannos-merkki jää ravintoloiden käyttöön.

Ilmastoannos-kampanjassa mukana olevat ravintolat saavat käyttöönsä hiilijalanjälkilaskurit ja sitoutuvat nostamaan ilmastoannokset ruokalistoilleen. Ravintola-asiakkaille helposti tunnistettava Ilmastoannos-merkki tarjoaa tietoa ilmastoystävällisistä valinnoista sekä vaivattoman tavan vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeen. Ravintola-alan toimijoiden kanssa yhteistyössä kehitetty Ilmastoannos-kampanja on osa Forum Virium Helsingin koordinoimaa Mission Zero Foodprint -hanketta.

Mikä ilmastoannos?

Ilmastoannos-merkki voidaan antaa ruoka-annokselle, jonka raaka-aineiden yhteenlaskettu hiilijalanjälki on enintään 1,0 kg CO2e, eli reilusti alle suomalaisen keskiarvon. Tällä hetkellä suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki ruokailun osalta on noin 4,8 kg CO2e päivässä. Sitran mukaan ruuan hiilijalanjäljen tulisi pienentyä tulevaisuudessa 60% mikäli halutaan päästä asetettuihin ilmastotavoitteisiin.

Pienilläkin ruokavalion muutoksilla voi tuntuvasti vähentää omaa hiilijalanjälkeä. Esimerkiksi sekaruokavalion ilmastovaikutusta voi pienentää noin 30–40% muuttamalla ruokavaliota enemmän kasvispainotteiseksi. Tämä periaate toteutuu myös ilmastoannoksissa: annokset ovat kasvisvoittoisia, vaikka voivatkin sisältää myös eläinperäisiä raaka-aineita.

Ravintolat lähteneet innostuneesti mukaan

Ilmastoannos-kampanja rohkaisee ravintoloita tarjoamaan asiakkailleen ilmastoystävällisiä vaihtoehtoja ja antaa käyttöön työkalut annosten hiilijalanjäljen laskentaan. Kampanja onkin otettu ravintoloissa innostuneesti vastaan ja mukaan on ilmoittautunut noin 50 toimipistettä pääkaupunkiseudulta. Ilmastoannoksia tarjoavat esimerkiksi Dylanin ravintolatSofia HelsinkiSushibar+WinePalmian ravintolat ja Löyly.

”Koemme tärkeäksi tarjota asiakkaillemme tietoa ruoan ilmastovaikutuksista, sillä se on arvojemme mukaista toimintaa. Osana ilmastotoimia ja liiketoiminnan kehittämistä Dylan ravintoloissa pohditaan myös keinoja esimerkiksi kierrätyksen tehostamiseen ja hävikkiruuan minimoimiseen”, kertoo markkinointipäällikkö Miia Pirttijärvi Soupster Familysta.

Vastuullisuuskysymykset ovat ravintola-alalla keskeisiä ja yhä useampi ravintola haluaa omalta osaltaan tukea pyrkimyksiä kohti hiilineutraalisuustavoitteita. Helsingin kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä ja hallitusohjelman mukainen kansallinen tavoite on 2035.

”Ilmastovaikutukset ovat keskeinen teema pääkaupunkiseudun elinkeinotoiminnan edistämisessä ja ne ovat tärkeitä myös kaupunkilaisille. Hiilineutraalisuustavoitteisiin pääsemiseksi on olennaista luoda kuluttajille mahdollisuuksia tehdä ekologisia valintoja helposti. Ilmastoannoksen avulla voidaan kehittää kulutustottumusten läpinäkyvyyttä ja siten mahdollistaa ympäristön kannalta kestävämmät valinnat”, sanoo Jukka-Pekka Tolvanen, ravintolayhteistyöstä vastaava Helsingin kaupungin yritysasiamies.

Ilmastoannos-kampanjan toteuttaa Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki. Mukana yhteistyössä ovat Helsingin kaupunkiHSYUnilever Food SolutionsJamixClonetLounastajaTableOnline ja Positive Impact. Kampanja on osa Euroopan aluekehitysrahaston ja Uudenmaan liiton rahoittamaa Mission Zero Foodprint -hanketta, jonka tavoitteena on auttaa ravintoloita ja muita ruokapalveluyrityksiä kohti hiilineutraalimpaa toimintaa.

Ilmastoannos-kampanjaan osallistuvat ravintolat löytyvät täältä.

Lue lisää Ilmastoannos.fi-osoitteesta.

Mission Zero Foodprint -hankkeen tavoitteena on kehittää Uudenmaan alueen pienten ja keskisuurten ravintola- ja ruokapalveluyritysten toimintaa hiilineutraalimmaksi, sekä vahvistaa alan yritysten välistä yhteistyötä. Hankkeen koordinaattorina toimii Forum Virium Helsinki ja toisena toteuttajana Laurea-ammattikorkeakoulu. Vuosina 2019–2021 toteutettavan hankkeen rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Uudenmaanliitto. 

Lisätietoja:

Kaisa Spilling

Development Manager


#smartkalasatama #agilepiloting #livinglab #co-creation Mobile: +358 40 744 8831 kaisa.spilling(at)forumvirium.fi

  Annamaria Rossi

Projektipäällikkö


#fiksukalasatama #virtuaalivehreä #missionzerofoodprint puh. +358 50 491 2270 annamaria.rossi(at)forumvirium.fi

   
JAMIX CO2-laskuri laskee ruuan hiilijalanjäljen

Ruoan hiilijalanjälki esiin – jokainen voi toimia suunnannäyttäjänä!

Teksti: Matleena Autio

Ruoka on yksi kolmesta merkittävimmistä kulutuksen ilmastovaikutuksia aiheuttavasta tekijästä. Luonnonvarakeskuksen mukaan suurin osa ruoan ilmastovaikutuksista syntyy maatalouden päästöistä. Sen sijaan tuotteiden teollisen jalostuksen, pakkauksen ja kuljetuksen merkitys ruokatuotteiden ilmastovaikutukselle on suhteellisen vähäinen.

Ruoan hiilijalanjälkeä voidaan parhaiten pienentää suosimalla mahdollisimman vähän ilmastoa kuormittavia raaka-aineita, sekä minimoimalla hävikkiä.

Huomio kokonaisuuteen

Ruoan hiilijalanjäljen laskentaan on nopean Internet-haun perusteella tarjolla useita työkaluja. Näiden laskureiden tarkempi silmäily kuitenkin paljastaa hyvin nopeasti asian suurimman haasteen. Yhtenäistä standardia hiilijalanjälkilaskelmiin sisällytettäville osatekijöille ei ole käytössä ja eri toimijoiden arviot samankin tuotteen valmistamisen aiheuttamista hiilidioksidiekvivalenteista (CO2e) päästöistä voivat vaihdella suuresti. Vertaisarvioitua tutkimusta aiheesta tarvitaankin lisää.

Tuoteryhmittäin tai ruokavaliotasolla arvioitu ruoan hiilijalanjälki toimii suuntaviittana ja auttaa oman toimintamme vaikutusten arvioinnissa. Vaihtamalla osan proteiininlähteistä kasviperäisiin, voi jokainen meistä pienentää ruokavalionsa hiilijalanjälkeä. Samoin ruokalistasuunnittelussa voidaan tuoteryhmäkohtaisten CO2e-arvojen perusteella arvioida erityyppisten tuotteiden käytön ilmastovaikutuksia ja tehdä tuotevalintoja myös tämän tiedon pohjalta.

Tärkeintä kuitenkin on huolehtia siitä, että ruokahävikin määrä pysyy mahdollisimman pienenä. Hävikkiin päätyvän ruoan tuottamisesta aiheutuneet päästöt kuormittavat ilmastoamme täysin turhaan.

Ilmastoruoka on myös sydänruokaa

Oman ruokavalionsa ilmastovaikutuksia voi helposti kohtuullistaa seuraamalla suomalaisia ravitsemussuosituksia. Tutkimusten mukaan suomalaisten ruokavalion muuttuminen ravitsemussuositusten mukaiseksi pienentäisi ruokavalion ilmastovaikutuksia merkittävästi ja vähentäisi jo sinällään ruoan ympäristökuormitusta. Ravitsemussuosituksissa korostetaan kasvipohjaisten proteiininlähteiden ja kotimaisen kalan lisäämistä ruokavalioon. Sama neuvo pätee myös silloin, kun haluamme tehdä ilmaston kannalta parempia ruokavalintoja.

Kotimaiset palkokasvit ovat kestävämpi valinta kuin soija, ja riisi kannattaa ainakin toisinaan korvata vaikkapa täysjyväohralla. Myös luonnonkalojen ja satokauden kasvisten lisääminen ruokavalioon vähentää ruokavalion ilmastokuormitusta. Näin syksyllä voimmekin parantaa maailmaa nauttimalla onkireissujen saaliista, lähimetsien marjoista ja sienistä, sekä oman tai kavereiden puutarhojen antimista.

Ruoan hiilijalanjälki esiin myös asiakkaille

Ravintolaruokailun trenditutkimuksen mukaan ravintolaruokailujen määrä jatkaa kasvuaan. Kuluttajanäkökulmasta olisikin hienoa, jos voisin ravintolassa verrata ruokalistalla olevien tuotteiden hiilijalanjälkeä ja valita niin halutessani pienemmän hiilijalanjäljen omaavan ateriavaihtoehdon.

JAMIX RUOKATUOTANTO -ohjelman ainutlaatuinen CO2-laskuri laskee ruokaohjeille suuntaa antavan hiilijalanjäljen annoskoon ja ruoka-aineille linkitettyjen CO2e-arvojen perusteella. Reseptiikkaa ja ruokalistoja suunniteltaessa voidaan näin kokeilla eri tuotteiden vaikutusta kokonaisuuden hiilijalanjälkeen. JAMIX MENU -palvelussa ruoan hiilijalanjälki on mahdollista julkaista myös asiakkaille ruokalistan tietojen yhteydessä.

Ilmastonäkökulman huomioiminen on ravintolalle paitsi konkreettinen keino kantaa vastuuta yhteisestä ympäristöstämme, myös oivallinen tapa erottua joukosta ja tarjota lisäarvoa asiakkailleen.

Pienet purot

Yksittäisen kuluttajan tai pienen ravintolan valmistaman ruoan hiilijalanjälki voi tuntua pieneltä näpertelyltä valtioiden tai suuryritysten päästöihin verrattaessa. Pienetkin muutokset arjessamme ovat kuitenkin vaikuttavia, kun niitä toteutetaan pitkällä aikavälillä jokapäiväisessä toiminnassa. Pienetkin purot ovat merkityksellisiä ja ilmastoasioissa jokainen meistä voi toimia suunnan näyttäjänä.

Lisätietoa:

Luke: Ruoantuotannon ja -kulutuksen vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon

Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta: Ruokavaliomuutoksen vaikutukset ja muutosta tukevat politiikkayhdistelmät