Kouluruokailu on erinomainen tapa vaikuttaa lasten ruokailutottumuksiin

Teksti: Matleena Autio

Koulujen alkaessa alkaa myös kouluruokakeskustelu – hyvää vai pahaa ja miksi. Lisäksi koulukeittiöissä kuulee usein pohdiskeltavan, miksi pitäisi käyttää yhtenäistä reseptiikkaa, miksi ammattitaitoiset kokit eivät voi valmistaa ruokaa omaan makuunsa luottaen. Makuasioistahan tässä siis on kysymys.  

Kun ruokaa syö ja valmistaa lukematon määrä ihmisiä, ei voida eikä pidä luottaa yksittäisen ruokailijan tai kokin ”päivän makuunKouluruoan on vastattava tiettyjä ravitsemuksellisia kriteereitä, sekä mielellään maistuttava mahdollisimman monelle. Käytännön keittiötyössä huomasin, että yllättävän usein yhden asiakkaan lempiruoka oli jonkun toisen inhokki. Onkohan siis niin, että ne vähän tylsinä pidetyt vaihtoehdot mahdollisimman harva kuitenkin jättää kokonaan syömättä, vaikka ne eivät ole kenenkään lemppareitakaan? 

Pidetään huolta omista ja asiakkaidemme sydämistä 

Suolan ja rasvan määrä ovat niin sanottuja sydänmerkkikriteereitä joukkoruokailussa. Useimmille meistä maistuu vähän reilummin suolattu ja oikeaan voihin valmistettu ruoka. On kuitenkin hyvin tiedossa, että suola ja kova rasva ovat sydänterveydelle vahingollisia aineita, joiden määrä arkiruokailussa tulisi pitää mahdollisimman vähäisenä.  

Makuaisti tottuu suolan määrän muutoksiin yllättävän nopeasti ja suolan määrän pienen muutoksen maistaminen ruoasta ei ole helppoa kokeneellekaan kokille. Jokaisella meistä on omat mieltymyksemme ja yhden suolainen voi toisen mielestä olla mautonta. Sama pätee sokeriin. Vakioidut ruokaohjeet auttavatkin varmistamaan, että ruoka vastaa suosituksia ja maistuu samalle, riippumatta siitä kuka kokeista on päivän työvuorossa. Suolaa ja sokeria on myös helppo lisätä omaan annokseensa silloin, kun siihen syystä tai toisesta kaipaa enemmän makua. 

Lapsuudessa omaksutut tavat säilyvät usein aikuisuuteen 

Lasten ruokailutottumuksiin vaikuttaminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä tutkimusten mukaan lapsuudessa omaksut ruokailutottumukset siirtyvät usein myös aikuisuuteen. Kouluruokailu on erinomainen tapa vaikuttaa lasten ruokailutottumuksiin, sillä se tavoittaa lähes jokaisen lapsen ja nuoren.  Monet meistä myös muistavat edelleen kouluaikaiset lempi- ja inhokkiruokansa. Ei siis ole yhdentekevää mitä ruokaa ja miten koululounailla tarjotaan. 

Äitinä arvostan sitä, että kouluruoka vastaa ravitsemussuosituksiaMinun ei tarvitse kantaa huolta siitä, jos lasten kanssa herkuttelemme juhlapäivinä tai viikonloppuisin kun tiedän, että arkiruokailu on terveellä pohjalla. Arkiruoan ei tarvitse olla herkkua, eikä joka päivän juhlapäivä. Kun arkiruokailun perusta on kunnossa, ei juhlapäivien herkutteluistakaan tarvitse kantaa huolta vaan ne mahtuvat tasapainoiseen ruokavalioon aivan hyvin. 

JAMIX apuna ravitsemussuositusten seurannassa 

Ravitsemussuositukset on laadittu ohjaamaan joukkoruokailun suunnittelua väestötasolla, pitkällä aikavälillä. Suosituksissa annetaan ohjeelliset saantisuositukset energia- ja suojaravintoaineille, sekä myös väestöryhmäkohtaisia ohjeita ruokailun järjestämiselle. Ravitsemussuositusten ei tarvitse toteutua tarkalleen jokaisena päivänä  suosituksia olisi kuitenkin hyvä seurata viikko- tai ruokalistatasolla. JAMIX RUOKATUOTANTO -ohjelmassa on valmiiksi syötettynä uusimmat suomalaiset ravitsemussuositukset eri väestöryhmille ja niiden vertaaminen ruokalistoihin on tehty mahdollisimman vaivattomaksi. 

Uuden lukuvuoden alkaessa keittiöissä varmasti kokeillaan uutta reseptiikkaa, mutta ruokalistoilla on myös tuttuja suosikkeja. Maistellaan rohkeasti uusia makuja ja annetaan samalla arvo myös ruokakulttuuriimme kuuluville perinteisille ruoille. Suomalainen kouluruoka on turvallista ja ravitsevaa, sekä yksi maailman vanhimpia. Viedään sitä ylpeänä yhdessä myös tulevaisuuteen! 

 

Lähteitä:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017. Syödään ja opitaan yhdessä -kouluruokailusuositus

Tilles-Tirkkonen Tanja 2016. Kouluikäisten lasten ja nuorten ruokailutottumukset ja niiden tasapainoisuuteen vaikuttaminen. 

Digitalisaation avulla voidaan ruokkia nälkäisiä

Mikko Jaatinen Maailman Ruokaturvakomitean CFS 46 -tapahtumassa Roomassa

Teksti: Mikko Jaatinen, perustaja ja toimitusjohtaja JAMIX Oy

Maailman Ruokaohjelma

Maailman Ruokaohjelma (WFP – World Food Programme) on YK:n alainen organisaatio.

Se on läsnä kaikissa merkittävissä humanitaarisissa kriiseissä, joista voi lukea globaalissa mediassa koko ajan, kuten Syyriassa tällä hetkellä, ruokkien ihmisiä hädässä – tarjoten hätäruoka-apua.

Toinen WFP:n pääfokus on kansalliset kouluruokailuohjelmat.

WFP toimii 80 maassa ja ruokkii 80 miljoonaa koululaista. Nämä maat ovat köyhiä tai eivät muista syistä pysty hoitamaan sitä itse.

Haasteet laajan mittakaavan ruokatuotannossa

Toiminnan haasteet ovat tuttuja kaikille, jotka tarjoavat ruokaa päivittäin sadoille tai tuhansille ihmisille.

Kuinka suunnitella monipuolinen ruokalista, joka on ravitseva mutta samanaikaisesti kustannustehokas ja kestävän kehityksen mukainen. Se on haastava ja vaikea tehtävä. Raaka-aineiden kustannukset vaihtelevat, ja ruokaohjeiden ja ruokalistojen kustannusten laskeminen on aikaa vievää, ellei jopa käytännössä mahdotonta ilman digitaalista järjestelmää. Allergeenit ja erilaiset ruokavaliot tekevät työstä vielä monimutkaisempaa, muutamia mainitakseni.

Ruokahävikkiä syntyy ruokatuotantoprosessin monessa vaiheessa aiheuttaen suunnattomia ympäristövaikutuksia ja on ilmiselvää, että rahaa hukataan joka kerta, kun ruokaa heitetään pois tai sitä häviää turhaan. Onko aterioiden lukumäärä oikea? Voinko skaalata ruokaohjeen oikean annoskoon mukaan? Tiedänkö, kuinka paljon kutakin raaka-ainetta pitää tilata toimittajilta? Tiedänkö tämän hetkisen varastosaldon? Onko meillä vakiomuotoiset ruokaohjeet, jotta kokit voivat noudattaa suunniteltua ruokalistaa ja siinä olevia reseptejä?

Suomessa on tarjottu ilmainen kouluruoka jo yli 70 vuoden ajan

Suomessa kaikki koululaiset ovat saaneet maksuttoman, ravitsevan kouluruuan jo yli 70 vuoden ajan. Kun kouluruokajärjestelmä aloitettiin, Suomi oli köyhä maa. Tarjonta oli pääasiassa puuroja ja keittoja mutta kuitenkin, jokainen lapsi sai aterian koulussa.

Koululounas tuo mukanaan suuria etuja monesta näkökulmasta. Nälkäinen lapsi saa ruokaa ja on terveempi ja onnellisempi. Paremmat oppimistulokset ovat merkittävä tuotto tälle panostukselle. On selvää, että Suomen nousu maailman huipulle useilla eri aloilla, kuten koulutus sekä elämänlaatu, perustuu kaikille tarjottaviin maksuttomiin, ravitseviin kouluaterioihin. Suomi on tänä päivänä rikas maa.

30 vuotta työtä digitalisaation eteen

Jo 30 vuoden ajan olen käynyt käsiksi noihin ruokatuotannon haasteisiin digitalisaation avulla.

Merkittäviä tuloksia voidaan saavuttaa nopeasti ja IT:n avulla mahdollisuudet parantaa prosesseja ovat rajattomat.

Keittiön tuotannonohjausjärjestelmä voi vastata ”Kyllä” kaikkiin edellä esitettyihin kysymyksiin, ja tehdä vieläkin enemmän.

Maailman Ruokaturvakomitean sivutapahtuma Roomassa

Suomi esitteli saavutuksiaan kouluruokailun parissa Maailman Ruokaturvakomitean sivutapahtumassa Roomassa 17. lokakuuta 2019.

Olin etuoikeutettu saadessani kutsun Suomen valtiolta Roomaan tapahtuman panelistiksi.

Olin samaan aikaan ylpeä voidessani esitellä kokemustani ja tietämystäni alueelta, jolla olen työskennellyt niin pitkään – Ratkaisten ongelmia ja miettien yhä parempia ratkaisuja ihmisten ruokkimiseen.

Kävin hyviä, erillisiä keskusteluja sidosryhmien, kuten YK:n Maailman Ruokaohjelman johtajan Carmen Burbano de Laran, Maailman Ruokaohjelman Sandra Westlaken ja Maria Jose Rojas:n sekä Suomen valtion Marjaana Mannisen kanssa.

Pieni muutos, iso vaikutus

Olen varma siitä, että digitalisaatio tulee auttamaan maailmaa ruokkimaan paremmin jopa köyhimpiä.

Jo pienillä askelilla digitalisaation parissa on isoja vaikutuksia. Se, että ruokaohjeet ovat digitaalisessa järjestelmässä mahdollistaa niiden skaalaamisen, tarkkojen määrien saamisen tuotantoa varten sekä ravintoarvojen ja kustannusten seurannan. Hyvät digitaaliset järjestelmät tekevät paljon enemmän. Mutta luonnollisesti on huikeita mahdollisuuksia viedä digitalisaatiota vielä pidemmälle, rakentaa ekosysteemejä, tuoda mukaan tekoälyä ja tarjota entistä enemmän elintärkeää ja tarpeellista tietoa päivittäisiin prosesseihin ja päätöksentekoon.

Kumppanuudet ja yhteistyökuviot eri sidosryhmien kanssa – valtiot, YK, WFP, yritykset ja yksilöt – ovat elintärkeitä.

Mutta erityisen tärkeää on tahto tehdä asioita.

Minulla on tuo tahto!

Mikko Jaatinen

JAMIX Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja

Jamix tuo esiin suomalaista digiosaamista Maailman ruokaturvakomitean yleiskokouksessa Roomassa

Jamix osallistuu panelistina Maailman ruokaturvakomitean yleiskokouksen sivutapahtumaan, joka pidetään Roomassa 17. lokakuuta. Sivutapahtuman järjestävät Suomen Ulkoministeriö, YK:n alainen Maailman Ruokaohjelma (World Food Programme), Etiopian opetusministeriö sekä Kanadan Global Affairs -elin yhdessä ja sen aiheena on: Reaching the SDGs through School Feeding – going beyond the plate [Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen kouluruokailun avulla – miten mennä lautasta edemmäs].

Maailman ruokaturvakomitea (Committee on World Food Security, CFS) on maailman laajin ja kattavin ruoka- ja ravitsemusturva-asioita käsittelevä elin. Komitea laatii ohjeita ja politiikkasuosituksia ruoka- ja ravitsemusturvasta. Komiteassa on jäseninä YK:n jäsenvaltiot, YK-järjestöt, tutkimus- ja rahoituslaitokset sekä kansalaisjärjestöt ja yritysten yhteistyöjärjestöjä. Komitean yleiskokous järjestetään vuosittain lokakuussa Roomassa.

Suomi on kouluruokailun kehittämisessä mallimaa ja aiemmin tänä vuonna Ulkoministeriö on yhteistyössä Opetushallituksen kanssa julkaissut School Meals for All -nimisen esitteen Suomen kouluruokajärjestelmästä. Maailman ruokaturvakomitean yleiskokouksen sivutapahtumassa jaetaan lyhyesti kokemuksia ja innovaatiota kouluruokailuun liittyen Suomesta, kriisitilanteista ja kehitysmaista.

Mikko Jaatisella on 30 vuoden kokemus ammattikeittiön digiratkaisuista

JAMIX tuo omassa esityksessään esiin digitaalisen teknologian hyödyntämismahdollisuuksia kestävän ja ravitsevan ruuan tuottamiseksi kustannustehokkaasti. ”Kouluruokailun järjestämiseen liittyy monia vaiheita – ruokalistan suunnittelu, päivittäinen tuotanto, raportointi ja tiedon välitys ruuasta oppilaille. Jamix tarjoaa tähän kokonaisuuteen digitaalisia ratkaisuja helpottamaan päivittäistä työtä. On hienoa päästä jakamaan suomalaista osaamista tällaiseen tapahtumaan.”, kertoo Jamixin toimitusjohtaja Mikko Jaatinen.

Lisätietoja:

Mikko Jaatinen, toimitusjohtaja

Puhelin:
18.10. saakka: 0400 478784
21.10. jälkeen: USA +1 (617) 992-6842, kello 15 jälkeen
Sähköposti: [email protected]

www.jamix.fi

Maailman Ruokaohjelma: www.wfp.org/

Maailman Ruokaturvakomitea: www.fao.org/cfs

JAMIX Oy on suomalainen ohjelmistoyritys, joka on kehittänyt ja tuottanut monipuolisia, selkeitä ja helppokäyttöisiä ammattiohjelmia jo 30 vuoden ajan. JAMIX on johtava järjestelmätoimittaja ammattikeittiöille ja henkilöstöravintoloille. Ammattikeittiöiden tuotannonohjausjärjestelmä JAMIX RUOKATUOTANTO on tunnetuin ja eniten käytetty JAMIX-ohjelmistopalvelu, jonka lisäksi yritys tuottaa muun muassa TILAX -tilavaraus-tarjoilutilausjärjestelmää. JAMIXin kotipaikka on Jyväskylässä ja yritys työllistää 28 henkilöä.

Maksutonta kouluruokaa jo 70 vuoden ajan

Teksti: Anna Skyttä, markkinointijohtaja

Maksuttomat kouluateriat ensimmäisenä maailmassa

Vuonna 1943 Suomessa säädettiin ensimmäisenä maailmassa laki maksuttomasta kouluruokailusta. Viiden vuoden sisällä lain säätämisestä kaikille kansakoulun oppilaille tuli tarjota maksuton ateria jokaisena koulupäivänä. Lisäksi laissa säädettiin, että oppilaiden piti kouluajan ulkopuolella kasvattaa ja kerätä ruokatarpeita kouluruokailua varten. Yhtenä esimerkkinä osallistamisesta jokaisen oppilaan piti tuoda 2 litraa puolukoita kouluun. Marjat käytettiin ruispuolukkapuuron valmistamiseen, mikä oli tuona aikana yleinen ruoka.

Ravitsemuksen lisäksi kouluruokailussa on kyse paljon muustakin

Viiden vuoden siirtymäajan jälkeen, vuonna 1948 koululaisille alettiin tarjota maksuttomia aterioita. Ruokalista koostui tuohon aikaan erilaisista puuroista ja keitoista. Kouluruokailua säätelevää lakia on luonnollisesti vuosien saatossa muokattu. Kouluruokailun perimmäisenä tarkoituksena on kuitenkin aina ollut ravitsemuksellisuus. Tänä päivänä ravitsemuksellisen näkökulman rinnalle ovat nousseet myös opetuksellinen ja sosiaalinen näkökulma. Lapset oppivat yhdessä ruokaillessaan sosiaalisia taitoja, vuorovaikutusta sekä toisten huomioon ottamista. Kouluruokailu tarjoaa myös mahdollisuuden oppia ruokakulttuuria, hyviä tapoja sekä ruuan arvostusta. Ja nykyäänhän koululaisten ei enää tarvitse kasvattaa tai kerätä ruokatarpeita koulua varten. Sen sijaan heillä on nykyään mahdollisuus vaikuttaa kouluruokailuun erilaisten palautekanavien kautta.

Tuotannonohjausjärjestelmä tekee koulukeittiön työstä helpompaa

Tänä päivänä lähes miljoona lasta ja nuorta nauttii maksuttoman aterian jokaisena koulupäivänä. Suurin osa kouluruokaloista hyödyntää tuotannonohjausjärjestelmää varmistaakseen ruuan ravitsemuksellisen sisällön ja pitääkseen samaan aikaan kustannukset annettujen tavoitteiden mukaisina. Edellisten lisäksi järjestelmä pitää reseptiikan tallessa sekä helpottaa ja nopeuttaa ruokalistasuunnittelua. Järjestelmästä voidaan jopa julkaista viikoittaiset ruokalistat nettiin tai mobiiliappiin oppilaita ja heidän vanhempiaan varten.

Suurin osa kouluissa tarjottavasta ruuasta valmistetaan nykyään keskuskeittiöissä – joko osittain tai kokonaan – mistä se toimitetaan yksittäisiin kouluihin. Tuotannonohjausjärjestelmän avulla koulut voivat tehdä tilauksensa keskuskeittiölle ja keskuskeittiö puolestaan näkee kaikki sille tehdyt tilaukset järjestelmässä tuotantoa varten. Järjestelmä myös laskee raaka-ainetarpeet ruokalistaan tai tuotantotilauksiin perustuen, mikä helpottaa ja nopeuttaa tilaamista. Yli puolet Suomen kunnista hyödyntää JAMIX RUOKATUOTANTO -ohjelmistoa ravitsemispalveluidensa, ja sen myötä myös kouluruokailun tuotannossa.

Puuroista ja keitoista moninaiseen valikoimaan

Seitsemässä vuosikymmenessä koulujen ruokalistoista on tullut monipuolisempia alkuvuosiin verrattuna. Kun minä olin koulussa lempiruokiani olivat pinaattikeitto, pinaattiletut ja kalapuikot. Kanaviillokki oli yksi epämieluisemmista ruuista. Kouluvuoteni ovat jo kaukana takana päin mutta sekä suosikkini että inhokkini löytyvät kaikkien aikojen kouluruokien top 10 -listalta (Lähde: Fazer Foodservice -äänestys):

  1. Lihapullat ja perunamuusi
  2. Makaronilaatikko
  3. Pinaattiletut
  4. Kalapuikot
  5. Broiler-currykastike ja riisi
  6. Kasvispihvit
  7. Kanaviillokki
  8. Puurot
  9. Keitot
  10. Pastaruoat

Kasvua kouluruuasta – Kouluruoka 70 vuotta

Ainutlaatuinen suomalainen kouluruokailu täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Ammattikeittiöosaajat ry kertoo juttusarjassa ”Miten Suomessa kouluruokaillaan?” kouluruokailusta eri puolilla Suomea niin pienissä kuin isoissa kouluissa maaseudulla ja kaupungeissa.

Tuorein kertomus tulee videon muodossa Kajaanista:

Lue videoon ja sen tekemiseen liittyvä tarina Kouluruokadiplomi-sivuilta: Kouluateria on päivän tärkein ateria

Yli puolet Suomen kunnista hyödyntää JAMIX RUOKATUOTANTO -ohjelmistoa ruokapalveluiden hallintaan.